Varhaiskasvatuksen juhlavuosi

Keskiviikko 17.10.2012 klo 8:45 - Matti Alanärä, OAJ:n valtuuston jäsen

Päätinpäs päivittää tietouttani varhaiskasvatuksen asioissa osallistumalla varhaiskasvatuspäiville syyskuun lopulla Helsingissä. Itseäni on noita asiota seuranneena ihmetyttänyt tuo iänikuiseksi muodostunut hanke varhaiskasvatuksen siirtämiseksi opetushallinnon alaisuuteen. Päivähoitolain uudistus on ollut vireillä jo 13 vuotta. En ole pitkään aikaan tavannut tai kuullut yhtään poliitikkoa, joka vastustaisi asiaa, mutta silti vain tuntuu asia siirtyvän hallitukselta toiselle.

Toinen asia, joka tuossa varhaiskasvatuksessa ihmetyttää on,  ettei ole koulutettuja ihmisiä tekemään töitä. Lieneekö syynä epäonnistuminen koulutuksen määrässä vai palkkauksessa? Mielestäni syy on varmaankin molemmissa. Lastentarhanopettajan koulutus on sen verran korkeatasoinen, että tarjolla on monelle myös paremmin palkattuja töitä. Niinpä myös puheenjohtaja Olli Luukkainen kiinnitti huomiota sekä opettajien määrään, että palkkojen kehitykseen.

Esiopetuksen laadun kehittämisestä ja arvioinnista puhunut professori Eeva Hujala pystyi kertomaan, että maamme sijoitukset kansainvälisissä varhaiskasvatuksen vertailussa ovat ihan Pisa-tuloksia vastaavia.

Lapsiperheiden hyvinvoinnin ja eriarvoistumisen riskeistä oli ikävä vaikka mielenkiintoista tietoa tarjolla. Vaikka esitys olikin hieman pitkästyttävä, niin esillä olivat monen kasvattajan kokemukset vahvistavaa tietoa perheiden eriarvoistumisesta monin puolin.

Nyt kun on varhaiskasvatuksen juhlavuosi, olisi toivottavaa, että varhaiskasvatus saisi myös päättäjien keskuudessa ansaitsemansa arvostuksen ja päätökset hallinnon puolella johtaisivat osaltaan vielä yhtenäisemmän oppimispolun luomiseen.

Kommentoi kirjoitusta.

Tunnelmia aluekehityspäiviltä

Torstai 4.10.2012 klo 18:18 - Tiina Kyrö, varapuheenjohtaja

Lapin liitto ja Suomen kuntaliitto järjestivät kunta -ja aluekehityspäivät uudessa Saamelaisalueen kulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa 25. ja 26.9.2012.

Paikalla oli yli sata kuntien edustajaa ja kuntapäättäjää sekä eri koulutuskuntayhtymien edustajaa. Lapin kuntien kunnanjohtajat olivat myös runsaslukuisesti paikalla.

Kuntien tulevaisuusnäkymistä ja ajankohtaisista asioista puhui hyvin toimivien videoyhteyksien kautta Suomen kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen. Hän muistutti kuntia aikataulusta, jonka mukaan jokaisen kunnan on tehtävä selvitys miten tulee järjestämään palvelunsa tulevaisuudessa uuden kuntarakennelain mukaisesti 2013 toukokuun alkuun mennessä. Jo pättyvällä valtuustokaudella on asioihin käytävä käsiksi. Jos kunta ei tätä tee, valtio asettaa erityisselvittäjän asian tiimoilta. Erityispiirteet kuten Lapissa pitkät välimatkat ja kielelliset ja kulttuuriset tekijät luvattiin kuitenkin ottaa huomioon.

Paljon keskusstelua herätti kuntien muuttuvat tehtävät ja tulevaisuudessa tarvittava työvoima hoitamaan vanhukset ja täyttämään sairaanhoidon tarpeen kasvu.

Tekeillä oleva sosiaali-ja terveysalan uudistuksen epäiltiin aiheuttavan alueellista epätasa-arvoa, jos eerikoissairaanhoito keskitetään valtakunnassa viiteen Erva-suuryksikköön. Pohjoisesta katsottuna Oulu on aika kaukana.

Myös toisen asteen koulutuksen harventaminen ja vähentäminen puhututti osallistujia, josta oli kertomassa Rovaniemen koulutuskuntayhtymän johtaja Arto Ylitalo.

Eläkevakuutusasioista kertoi Kevan varatoimitusjohtaja Pekka Alanen. Hän muistutti henkilökuntaa huolehtimaan työnantajan tekemistä sopimuksista eläkevakuutusyhtiöiden kanssa, silloinkin kun kunnan eri tehtäviä ja toimintoja yhtiöitetään.

Aluekehityspäivän ohjelma koostui tulevaisuuden visioista ja ideoista miten täällä arktisilla alueilla osattaisiin hyödyntää ja jopa markkinoida osaamista. Asioita visioivat Lapin liiton ennakointikoordinaattori Päivi Ouallen , Pohjois-Suomen EU-aluetoimston johtaja Kari Aalto sekä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen rehtori Liisa Holmberg.

Päivän päätteeksi oli vielä mielenkiintoinen esitys aluepolitiikan historiasta, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta Oulun yliopiston maantieteen laitoksen professori Sami Moision kirjan pohjalta.

Kommentoi kirjoitusta.

OAJ on the road Kemissä

Keskiviikko 26.9.2012 klo 19:58 - Marita Kukkola, varapuheenjohtaja

Kävelykadun tapahtuma

OAJ:n toimiston Heikki ja Ulla pystyttivät valkoisen OAJ-teltan iloisen vihreine staneineen Kemin kävelykadulle ennätysajassa. Aurinko paistoi koko päivän ja sää oli jo varsin syksyisen kirpakka. Teltalla oli tarjolla kahvia isojen ja maukkaiden hillomunkkien kera. 

City-Marketin edessä ja Kävelykadulla jaettiin OAJ flyereita ja teepaketteja 
ohikulkijoille ja jututettiin heitä ja kannustettiin kuuntelemaan teltalle pyydettyjä puheenvuoroja koulutuksen nyky tilasta ja  tulevaisuudesta Kemissä.

Saimme teltalle puhumaan Kemin valtuustoryhmien edustajia: Aarne Pasanen (Kok), Aarne Tiilikainen (Vas), Teija Jestilä (SDP), Juha Taanila (Kesk), Anneli 
Rantala (PS), valitettavasti vihreiden edustaja Tuula Sykkö ehti työkiireiltään 
paikalle vasta kun telttaohjelma oli jo päättynyt. Kaikki valtuustoryhmät 
kertoivat omia ja edustamansa valtuustoryhmän näkemyksiä koulutukseen liittyen.

Telttatapahtuman avasi OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ja Kemin tilanteen 
konkretisoi PLM Kari Filpus. Juontajana oli toimittaja Juha Peltoperä, joka 
kyseli ja haastatteli myös muita teltalle kutsuttuja: näyttelijä Tatja Hirvomäki kertoi varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen näkymistä vanhemman näkökulmasta, Satu Keinänen toi tilaisuuteen Takajärven peruskoulun vanhemapainyhdistyksen näkemyksiä koulumaailmasta, Taisto Saari edusti Kemin teollisuuden näkemyksiä millaista koulutusta tarvitaan, Juhani Himanka puolestaan kertoi kolmannen sektorin yhteistyöstä ja uusista mahdollisuuksista koulujen kanssa.

Puheenvuorot toivat monipuolisen läpileikkauksen millaista koulussa parhaimmillaan voisi olla ja mitä todellisuus on. Yleisöä oli paikalla jonkin verran - enemmän olisi toivonut tietysti paikalle kemiläisiä - mutta paikalle saapuneet /eksyneet / pakotetut ;) olivat tilaisuuteen tyytyväisiä.

Iltatilaisuus

ChillOutissa järjestettyyn iltatilaisuuteen ilmoittautui ennakkoon 82 jäsentä. Ja paikalla taisi olla enenmmänkin kun ChillOutissa loppui ruoka ja liki 20 ihmistä sai tyytyä rippeisiin. Onneksi suurin osa heistä ei ollut tullut paikalle ruoan perässä vaan kuuntelemaan Olli Luukkaista ja tulevaisuustutkija Ilkka Halavaa.

Ilkka Halava maalasi eteemme Muuttuva opettajuus ja oppiminen -aiheesta sellaisia visioita  että ainakin allekirjoittaneen pää meni pyörälle Ilkan synnyttämien ajatusten tulvasta. Kiitos siis monipuolisesta ja ajatuksia herättävästä osuudesta. 

Erityisesti minun päähäni iskostui muutamia Ilkan lauseita - toivottasti ne 
asiayhteydestä irroitettuna eivät saa erimerkitystä... mutta haluan jakaa ne 
muillekin: Pitää haluta maailmanmestariksi, jotta pääsee maailmanmestariksi. Aiemmin koulu oli kotia huomattavasti jännittävämpi paikka, mutta ei enää. Oppiminen on hauskinta ja jännittävintä mitä elämässä on. Kun oppiminen loppuu työssä, se muuttuu merkityksettömäksi. Peruskoulussa istuu vierekkäisissä pulpeteissa oppilas joka tähtää kortistoon ja oppilas, joka tähtää maailmanmestariksi (kotitaustan merkitys). Ihminen saa vuodessa keskimäärin 10 min positiivista palautetta ja 2000-3000 min negatiivista palautetta (ja siitä suurin osa itsensä antamana).

Olli Luukkainen haastoi meitä omassa osuudessaan tulevaisuustyöhön - miettimään 
millaisessa työympäristössä olisi oppiminen optimaalista ja opetystyö parhaimmillaan. Tämä tulevaisuustyö on OAJ:n hallituksen seuraava satsaus 
opetustyön kehittämiseksi.

Ottakaamme siis haaste vastaan ja mietitään millainen olisi tulevaisuuden hyvä 
koulu: kasvatammeko ja opetammeko kouluissamme tulevaisuudessa maailmanmestareita. Ja kuinka saadaan kaikki olemaan 1,2- kertaisesti läsnä 
eikä 0,7-kertaisesti läsnä.

Kiitos että OAJ on the Road  syksyn kiertue oli Kemissä!

Kommentoi kirjoitusta.

Pohjoisten alueiden syysneuvottelupäivät

Torstai 20.9.2012 klo 8:35 - Elina Sinisaari ja Kirsti Turska

OAJ:n pohjoisten alueiden syysneuvottelupäivät pidettiin Levillä syyskuun puolessa välissä parhaimpaan ruska-aikaan. Puolen Suomen ay-aktiivien tapaamiseen osallistui yli 60 toimijaa Lapista, Kainuusta ja Pohjanmaalta. 

Lauantaiaamupäivän seminaariosuudessa kuultiin OAJ:n työmarkkinalakimies Sanna Haanpään ajankohtaiskatsaus, alueiden puheenvuorot sekä Kittilän kunnanjohtaja Anna Mäkelän esittely Kittilän kunnasta. 

Sanna Haanpää teemoina olivat kuntavaalit, OAJ:n tekemä sisäilmaselvitys, oppilas- ja opiskelijahuolto, opettajan tekijänoikeudet sekä koulujen työrauha.
Sisäilmaselvityksestä kävi ilmi, että sisäilmaongelmia esiintyi henkilöstön tai vanhempien ilmoittamana viimeisen kahden vuoden aikana kahdessa kolmasosassa päiväkoteja, peruskouluja ja lukioita. Hurjan suuri määrä, kun vielä muistaa, että oppilaat ja henkilökunta viettävät tiloissa 4-9 tuntia päivässä. OAJ onkin laatinut seitsemän kohdan toimenpide-ehdotuksen, joka sisältää mm. sisäilmaongelmaisten työpaikkojen hyvät käytännöt sekä vaatimuksen, että sosiaali- ja terveysministeriö puutuu opiskeluympäristön tarkastusten toteutumattomuuteen.

Keväästä asti koko maassa on puhetta herättänyt peruskoulun työrauhaongelmat sekä kurinpito. 71% opettajista oli sitä mieltä, että työrauhaongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina. Paljon mediassa palstatilaa saanutta oppilaiden työpalveluideaa on ilmeisesti paisuteltu liikaa, koska esim. vanhempainliiton kyselyn mukaan 84% vanhemmista ei pidä työpalveluideaa ongelmallisena. Periaate ”Minkä tahallisesti rikot, sen myös korvaat” ei olekaan muuttunut mihinkään. On hyvä muistaa, että myös alle 15-vuotiaat ovat vahingonkorvausvelvollisia. Toki tiedotteissa on hyvä muistuttaa myös koteja siitä, että koulussakin noudatetaan hyvän elämän normeja eli jos ylilyöntejä tulee, niin ne korjataan tai korvataan jälkikäteen.   

Anna Mäkelän tehokkaassa kuntaesittelyssä päästiin tutustumaan Kittilän elinkeinorakenteeseen, talouteen, koulutoimeen sekä tulevaisuuden visioihin. Elinvoimaisuutta tuovat kultakaivos, Levi sekä kuntaan muuttavat lapsiperheet. Kunnan vetovoimaisuus näkyy mm. työpaikkojen kiinnostavuudessa. Pätevän henkilökunnan saaminen esim. kouluihin ei ole ollut vuosiin ongelma. Kasvavan kunnan positiivisia ongelmia ovat mm. lapsia pursuavat päiväkodit sekä tilanpuutteesta kärsivät koulut.

Iltapäivä eteni seikkailullisena. Lounaan jälkeen pääsimme kahden linja-auton kyydissä Immeljärven rannalle. Aivan kaikki eivät rohjenneet lähteä sateiselta vaikuttavaan säähän, mutta kuitenkin suuri joukko osallistui leikkimieliseen Levi-olympialaisiin. Sääkin selkeni ja kisailimme iloisin mielin viestikilpailuissa, tietokilpailussa, köydenvedossa, suopungin heitossa ja pantomiimiesityksin. Voittajajoukkue sai palkinnoksi erittäin tehokasta poronsarvijauhetta.

Loppuiltapäivä oli lepoaikaa tai  mahdollisuus tutustua Levin keskustaan. OAJ:n valtuutetut kokoontuivat keskustelemaan tulevista valtuustoasioista samaan aikaan. Kaikille oli myös mahdollistettu panoraamasaunassa käynti. Ennen illallista saimme vielä kuulla upean Vasitella-kuoron esityksen. 

Sunnuntaiaamuna kokoonnuttiin ammattiryhmittäin keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. Ennen lounasta saimme vielä KLL:n esittelyn ja kuulimme tulevaisuuden näkymiä liikuntakoordinaattori Jani Kangasniemen luennolla. 

Kaunisääninen ja taitava laulaja ja lauluntekijä Saila Seurujärvi lauloi meidät hyvänmielen lyhyemmälle tai pidemmälle kotimatkalle.

Kommentoi kirjoitusta.

Ammatillisen ja amk-koulutuksen näkymiä

Torstai 16.8.2012 klo 13:44 - Ulla Kangasniemi, OAJ:n valtuuston jäsen

Ammatillisen koulutuksen kentällä käydään kovaa vääntöä niukkenevista taloudellisista toimintaedellytyksistä. Valtiovalta on sanellut surullisia uutisia koko maan osalta mm. aloituspaikkojen leikkauksista, eikä Lappi todellakaan ole omalta osaltaan niiltä säästynyt. Ammattikorkeakoulutus, mutta pian myös ammatillinen toinen aste ovat kovien leikkausten edessä. Syksyn työkuorma pitäisi kuitenkin aloittaa, osa ammatillisista opettajista on sen toki jo aloittanutkin, mutta monien opettajien tunnelmat töiden alkaessa eivät varmaankaan ole kovin positiiviset.

Itse saimme Rovaniemen ammattikorkeakoulussa pari päivää sitten viestin, jossa henkilöstöltä toivottiin mm. esityksiä mahdollisista säästökohteista, eläköitymisvalmiudesta jne. Kuitenkin heti seuraavana päivänä saimme tylyn sähköpostiviestin kuntayhtymän henkilöstöjohtajalta, jossa ilmoitettiin irtisanottavien määristä. Väki oli aika hämmentynyttä, osin vihaistakin, sillä laskelmat on ilmeisesti tehty kesän aikana melko valmiiksi. Ihmetyttää suuresti, miten asioihin pääsee enää aidosti edes vaikuttamaan ratkaisujen ollessa valmiita.

Muutoksia on tulossa mm. amkien rahoitukseen ja omistussuhteisiin. Lapissa neuvotellaan edelleen yhteisestä Lapin ammattikorkeakoulusta ja sen organisoitumisesta. Käsittääkseni työ on edennyt jo aika pitkälle. Kuohuntaa ammatillisella kentällä on riittänyt jo aika kauan, mutta näyttää siltä, ettei loppua ole ihan vielä tiedossa.  Koulutuspoliittiset muutokset ja leikkaukset ammatillisella perusasteella tuovat omat haasteensa opettajan jaksamiseen.

Nyt jos koskaan toivon, että ammatilliset opettajat olisivat järjestäytyneet mahdollisimman hyvin, sillä tällaisen paineen keskellä isomman, tässä tapauksessa OAJ:n, apua tarvitaan. Sekä oma paikallis- ja aluetaso että valtakunnan tasolla toimivat yhdistykset ja OAJ:n toimisto tekevät kovasti työtä sen eteen, että opettajat pääsisivät keskittymään olennaiseen, eli työhönsä. OAJ valvoo, että asioita hoidetaan mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja tehtyjen lakien ja sopimusten mukaisesti. Työnteon edellytysten ja sopimusten on oltava kunnossa ja näihin löytyy onneksi tukea ja osaamista.

Kaikesta huolimatta iloa ja jaksamista työhön ja tulevaan syksyyn koko koulutuskentän ja varhaiskasvatuksen parissa työskenteleville.

Kommentoi kirjoitusta.

Laadukas koulutus on Lapissakin jokaisen oikeus

Keskiviikko 15.8.2012 klo 17:19 - Jaakko Sarmola, puheenjohtaja

Tärkeimpien kunnallisten peruspalveluiden tuottaminen on kunnille yhä vaikeampaa, kun ne ponnistelevat selviytyäkseen talousvaikeuksistaan. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen on vähäväkisessä Lapissa yhä vaikeampaa, eikä varhaiskasvatukseen ja koulutukseenkaan riitä niin paljon rahaa, että voitaisiin puhua laadukkaista palveluista.

Siinä missä kaikilla suomalaisilla on oikeus terveydenhoitoon, on heillä oltava yhtäläinen mahdollisuus kouluttautua. Tämän vuoksi kuntien ei pidä asettaa vastakkain vaikkapa ikäihmisten ja peruskoululaisten palveluita. Kuntien täytyy huolehtia kaikista kuntalaisistaan tasavertaisesti.

Yhä useammassa kunnassa näyttää – ehkäpä enteellisesti juuri kuntavaalien alla – siltä, että ne pystyvät järjestämään vain välttämättömimmät palvelut. Tehokkuuden tavoittelussa ollaan kuitenkin menossa turhan pitkälle. Arjessa tämä näkyy mm. siinä, että koulutettujen ammattilaisten määrä suhteessa palveluiden käyttäjiin on pienentynyt huomattavasti. Valitettavasti yhä tavallisempaa on, että yksi hoitaja on vastuussa yhä useammasta vanhuksesta ja että yksi opettaja on vastuussa yhä useammasta oppilaasta.

Kuntien Suomessa tällainen eriarvoistumiskehitys on voitava pysäyttää. Vaikka maamme elää taantumassa, olemme tiettävästi edelleen hyvinvointivaltio. Siksi meidän täytyy voida tarjota toisillemme hyvän elämän edellytykset. Jokaisella oppilaalla on jokaisessa koulussa oltava oikeus opetukseen riittävän pienessä ryhmässä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koulujen ryhmäkoosta säädetään lailla. Samoin jokaisessa päivähoidon lapsiryhmässä on oltava kaksi lastentarhanopettajaa. Samantapaista järjestelyähän halutaan myös vanhuspalveluihin, kun vanhusten laitoshoitoon esitetään sitovaa hoitajamäärää.

Vaikka kunnat nyt taistelevatkin talousvaikeuksiaan vastaan, on niiden ennakoitava tulevaa. Odotankin, että kunnissa pikimmiten laaditaan sivistyspoliittinen ohjelma. Koulutusta ja kasvatusta on kehitettävä määrätietoisesti sen sijaan, että vuodesta toiseen elettäisiin vain kädestä suuhun.

Koska kunnat haluavat, että niihin riittää osaavaa työvoimaa tulevinakin vuosina, on niiden Lapissakin pidettävä huolta omasta imagostaan. Tässä nykyisillä ja tulevilla kuntapäättäjillä on merkittävä rooli. Esimerkiksi lomautukset ovat aina vääriä arvovalintoja. Kouluissa ne johtavat jopa laittomiin tilanteisiin ja vääjäämättä samalla vaarantavat lasten turvallisuuden.

Jos kunnat todella haluavat pitää huolta elinvoimaisuudestaan, kannattaa niiden investoida koulutukseen. Hyvät peruspalvelut tulevat aina ajan mittaan edellisemmiksi kuin ongelmien korjaaminen: koulutus maksaa aina itsensä takaisin. Olemmekin yhdessä vastuussa siitä, että lapset ja nuoret saavat tulevinakin vuosina elämälleen hyvät lähtökohdat.

1 kommentti .

Uuden edessä

Torstai 7.6.2012 klo 20:38 - Jaakko Sarmola, OAJ:n hallituksen jäsen

Kaksivuotiskauteni OAJ:n hallituksessa alkoi toukokuun puolivälissä, heti kesävaltuuston jälkeen. Alku on ollut kaksijakoinen: toisaalta orientoituminen on ollut rauhallista, toisaalta tähänastiset kokoukset ovat olleet vilkkaita ja hyvin asiapitoisia. Onneksi olen saanut hyvää selustatukea edeltäjältäni - kiitokset Kaarinalle.

Uusi hallitus on saanut suorastaan syliinsä edellisen hallituksen aloittaman OAJ:n verkkouudistuksen. Alun perinhän uudistuksen piti näkyä mm. uusina nettisivuina jo viime syksynä, mutta tällä tietoa pahasti viivästyvä uudistus näkyy jäsenille aikaisintaan tämän vuoden lopulla. Syynä tähän ovat lähinnä tekniset toimitusvaikeudet, mutta lopulta on lupa odottaa hyvää.

Hallituksen jäsenyyden lisäksi toimin OAJ:n viestintätyöryhmässä. Viestintätyöryhmä korvaa entisen Opettaja-lehden toimitusneuvoston, ja sen on määrä pohtia järjestömme viestintää hyvinkin kokonaisvaltaisesti. Otan kiitollisena vastaan jäsentemme ajatuksia siitä, millaisten kanavien kautta ja minkätyyppisiä OAJ:n viestejä halutaan ottaa vastaan.

Nyt on kuitenkin lupa nauttia kesästä. Nautinnollista lomaa itse kullekin, kun sen aika on!

Kommentoi kirjoitusta.

Mietteitä hallituskauden päätyttyä

Torstai 24.5.2012 klo 22:49 - Kaarina Kulju

Kaksi vuotta kestänyt kausi OAJ:n hallituksessa on takana. Nyt OAJ Lappia edustaa sillä paikalla Sarmolan Jaakko.

Kulunut kaksivuotiskausi on ollut varsin työteliäs. Hallitukseen oli vuonna 2010 valittu paljon uusia kasvoja, ja epäilyt kriisihallituksesta singahtelivat ilmassa. Onneksi epäilijät saivat pitkän nenän, uudet ihmiset tarttuivat tomerasti töihin ja tulosta syntyi. Oman mausteensa työskentelylle antoi se, että järjestön puheenjohtaja vaihtui samaan aikaan. Näin uusvanhana hallituksen jäsenenä tilanne oli kutkuttavan mielenkiintoinen, vertailuja uuden ja vanhan työskentelytavan välillä oli helppo tehdä. Lopputulos on kuin vanha morsiamen asuun liittyvä neuvo: jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua. Sitä listaan kuuluvaa sinistä en ole ainakaan vielä huomannut.

Minun tehtäväkseni tuli järjestötoimikunnan puheenjohtajuus. Kuluneella kaudella olikin järjestöpuolella melkoista tohinaa. Edellisen hallituksen perintönä piti saada valmiiksi alueasiamiesjärjestelmä. Se oli kohdannut niin paljon vastustusta, että tilanne oli jumissa. Työryhmätyöskentelyssä korostettiin kentän toimijoiden kuuntelemista ja järjestelmän muokkaamista kuulemisten perusteella. Asiamiehet on nyt nimetty, koulutus aloitettu ja toiminta alueilla kehittyy koko ajan.

Toinen suuri asiakokonaisuus oli koko järjestön sääntöjen uudistaminen. Virikkeenä oli yhdistyslain muutos, ja samalla päätettiin tarkastella koko sääntöpakettia. Valtuuston kokoa esitettiin pienennettäväksi ja hallituksen ja puheenjohtajan toimikausien ajoitusta muutettavaksi. Lisäksi ehdotettiin etäosallistumista mm. joihinkin valtuuston kokouksiin. Valtuuston koko ei muuttunut, mutta uskon että muutaman vuoden kuluttua se tapahtuu.

Kaksivuotiskauden aikana tehtiin kaksi palkkaratkaisua. Viimeksi syntynyt raamiratkaisu sopi meille, mutta teknologiateollisuus ei sellaista sopimusmallia enää hevillä hyväksy. Julkiselle sektorille sen sijaan keskitetty sopiminen on hyvä ratkaisu.

Koulutuspolitiikassa merkittävää oli uuden hallitusohjelman ja KESU:n eli koulutuksen ja tutkimuksen viisivuotissuunnitelman julkistaminen. OAJ lobbasi asiasta raivokkaasti puolueita. Tulos oli kuitenkin monelta osin pettymys. Ammattikorkeakoulut, homekoulujen korjaus, lukiot ja moni muu asia jäivät ilman kipeästi tarvittavaa tukea. Nyt OAJ on tehnyt selvityksen tehtyjen leikkausten vaikutuksista. Sellaista ei tähän asti ole kukaan pystynyt tekemään.

Kaksi vuotta on kulunut nopeasti. Omaa aikaa on uhrattava  melkoisesti, kun Lapista osallistuu valtakunnantason toimintaan. Toisaalta tehty satsaus on kannattanut. Olen päässyt vaikuttamaan päätösten tekoon ja olen voinut voimallisesti tuoda esiin lappilaista todellisuutta, joka kuitenkin melko lailla poikkeaa etelän olosuhteista.

Jaakolle toivotan voimia ja jaksamista. Tukea ja apua saat varmasti OAJ Lapin koko jäsenistöltä.

Kommentoi kirjoitusta.

Alueasiamiehen terveisiä

Keskiviikko 16.5.2012 klo 15:31 - Marko Bohm, alueasiamies

Lapin alueyhdistys ei jäsenmäärältään ole Suomen suurin, mutta maantieteellisesti kyllä. Tänä keväänä sen olen huomannut kun olemme puheenjohtajan kanssa käyneet tutustumassa ja samalla esittäytymässä neljän paikallisyhdistyksen tilaisuuksissa. On ollut mukava nähdä erilaisia yhdistystoimintaa harrastavia ihmisiä. Syksyyn ja seuraavalle vuodelle jää vielä 17 yhdistystä.

Paikallisyhdistyksen toiminta vaatii aktiivisia henkilöitä, joilla on omat motiivit yhdistystoimintaan osallistumiselle. Siksi paikallisesti toimintaa kannattaa muokata sellaiseksi, että se koetaan mielekkääksi, samalla huolehtien, että sääntöjen mukaiset tehtävät tulee suoritettua. Uskon ja toivon, että kun tulemme tutummiksi, kynnykset välittömään yhteydenpitoon madaltuvat.

Tiedonkulku on tärkeää, vajaat puoli vuotta alueasiamiehenä on sen osoittanut. Tiedonvälitys on hyvää kun se toimii kahteen suuntaan. Tiedon vastaanottajan vastuulla on mitä tiedolla tekee mutta lähettäminen on kaikkien vastuulla. Yhteysopettajien roolia ja arvostusta pitää korostaa, se on aidosti tärkeä vastuullinen tehtävä. Yhdistys ja järjestö tarvitsevat yhteysopettajaa.

Kirjoitan tätä päivänä, jolloin paikallislehden nettisivuilta löytyi tieto kevään ylioppilaista. Kuopukselle pitää käydä ostamassa lakki. Mihin mahtaa elämässään päätyä, Lappiin, Suomeen vai maailman ääriin?

Kommentoi kirjoitusta.

AMK-leikkaukset kohtuuttomia

Perjantai 30.3.2012 klo 14:48 - Jaakko Sarmola, OAJ Lapin puheenjohtaja

Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt tehdä merkittäviä leikkauksia lappilaiseen ammattikorkeakoulutukseen.

Leikkaukset Kemi-Torniossa ovat vain 40 paikkaa pienemmät kuin ministeriö alun perin esitti. Vaikka leikkauksia "kohtuullistettiin", voidaan mielestäni edelleen sanoa, että näin suuret yhdelle alueelle kohdistetut leikkaukset ovat kohtuuttomia. Lappilainen koulutus kokee kovan iskun, ja koulutuksen alueellinen tasa-arvo heikkenee, kun hyvän koulutuksen perässä joudutaan muuttamaan muualle Suomeen.

Jos nuorilla ei ole mahdollisuuksia muuttaa koulutuksen perässä, on syrjäytymisen vaara ilmeinen: mitä seuraa, jos nuoret eivät suorita peruskoulun jälkeisiä opintoja lainkaan? Entä mitä tekevät teollisuudesta irtisanottavat aikuiset, jotka eivät halua muuttaa mahdollisen työpaikan perässä toiselle paikkakunnalle? He haluavat kouluttautua uudelleen, ja siihen on tarjottava laadukkaat ja monipuoliset mahdollisuudet.

OKM:n tekemällä päätöksellä on Lapille kohtuuttomat vaikutukset.

Kommentoi kirjoitusta.

Lappi elää koulutuksesta

Perjantai 10.2.2012 klo 13:34 - Jaakko Sarmola, puheenjohtaja

Tulevina vuosina lappilainenkin koulutus kokee suuria muutoksia. Näistä suurimpia ovat opetus- ja kulttuuriministeriön ammatilliseen koulutukseen suunnittelemat mittavat leikkaukset. Kokonaiset koulutusohjelmat uhkaavat kadota, ja jäljelle jääviltä aloilta aiotaan karsia aloituspaikkoja.

Ammatillisen ja ammattikorkeakoulukoulutuksen lisäksi myös Lapin yliopiston antaman koulutuksen laajuutta ja sisältöjä on määrä arvioida lähivuosina uudelleen. Myös siellä on paineita oppiaineiden lakkauttamiseksi ja yhdistämiseksi. Jo nyt opiskelijoiden määrä suhteessa opettajien määrään on kasvussa. Se todennäköisesti lisää tuottavuutta, mutta samalla työn kuormittavuus kasvaa ja opetuksen laatu on vaarassa heiketä.

Lappilaisittain ajateltuna koulutustarjonnan karsinta arveluttaa ainakin kahdesta syystä. Jos opiskelijoiden on lähdettävä muualle Suomeen, jotta he voisivat opiskella itseään kiinnostavaa alaa, jää vain arvailtavaksi, kuinka moni heistä haluaa enää palata tänne valmistumisensa jälkeen. Muuttoliike maakunnasta kiihtyy entisestään.

Toisaalta sopii pohtia sitäkin, mihin lappilaisia oman maakuntamme oppilaitoksissa koulutetaan. Jos koulutustarjontaa supistetaan ja jos nuorilla ei ole mahdollisuuksia muuttaa koulutuksen perässä, on syrjäytymisen vaara ilmeinen: mitä seuraa, jos nuoret eivät suorita peruskoulun jälkeisiä opintoja lainkaan? Entä mitä tekevät teollisuudesta irtisanottavat aikuiset, jotka eivät halua muuttaa mahdollisen työpaikan perässä toiselle paikkakunnalle? He haluavat kouluttautua uudelleen, ja siihen on tarjottava laadukkaat ja monipuoliset mahdollisuudet.

Kuntatalouden kurjistuessa myös päiväkodeissa, peruskouluissa ja lukioissa ollaan huolestuneita  tulevista vuosista. Päiväkodeissa on yhä enemmän lapsia yhä suuremmissa ryhmissä, ja koulutetuista lastentarhanopettajista on jo pulaa. Peruskouluissa ja lukioissa opiskelijamäärät ovat muutaman vuoden notkahduksen jälkeen kasvussa, mutta he joutuvat opiskelemaan entistä suuremmissa ryhmissä. Yleissivistävään koulutukseen on yhä useammalla kunnalla yhä vähemmän rahaa.

Lappilaiset opetus- ja kasvatusalan ammattilaiset ovat huolissaan maakuntamme nuorten tulevaisuudesta. Maakuntamme elää koulutuksesta, koska vain huolehtimalla kunnolla tulevien sukupolvien kouluttamisesta voimme varmistaa sekä heidän että Lapin menestymisen.

1 kommentti .

Uuden kynnyksellä

Sunnuntai 15.1.2012 klo 10:22 - Jaakko Sarmola, OAJ Lapin puheenjohtaja

Kauteni OAJ Lapin puheenjohtajana on juuri alkanut. Marraskuun alussa pidetyn vuosikokouksen jälkeen minulla on ollut pari kuukautta aikaa pohtia sitä, miten haluan nähdä roolini alueemme opettajien yhteisen yhdistyksen parissa nähdä.

Odotan toimikaudeltani runsaasti kohtaamisia. Toivon, että saan tavata eri alojen opettajia kaikissa Lapin kunnissa. Jos käsitys opettajuudesta ja opettajien edunvalvonnasta muodostuu vain oman paikkakunnan tilanteen perusteella, on se auttamatta liian kapea visio. Koska OAJ Lappi on meitä kaikkia varten, tulee mahdollisimman monen äänen tulla kuulluksi. Kaikkien paikkakuntien ja opettajaryhmien omien asioiden tulee olla alueyhdistyksemme tiedossa.

Toiseksi toivon yhdistykseltämme näkyvyyttä ja tunnettavuutta. Kontaktiverkostoamme tulee laajentaa niin, että kaikki opetuksen järjestäjät tuntevat meidät. Opetuksen järjestäjien lisäksi kontaktiverkostoa tulee hiljalleen laajentaa myös muihin tahoihin, jotka ovat tekemisissä lappilaisen opetuksen kehittämisen kanssa. Tällä haluan korostaa sitä, että alueyhdistys ryhdistää rooliaan maakunnallisena ja paikallisena edunvalvojana.

Yhteinen yhdistyksemme voi olla myös entistä vaikuttavampi. Vuoden 2012 tavoiteohjelmaan kirjatut asiat tulo- ja palkkapolitiikan, koulutuspolitiikan ja järjestöpolitiikan osalta eivät saa jäädä vain nimellisiksi kirjauksiksi. Niiden toteuttamiseksi on tehtävä määrätietoista työtä. Tuon työn tekemisessä merkittävä rooli on kaikilla alueemme luottamushenkilöillä, ja on hienoa, että nyt meillä on myös alueasiamies koordinoimassa edunvalvontaamme.

Alueasiamies ei kuitenkaan voi toimia luottamustehtävissään yksin sen paremmin kuin en minäkään puheenjohtajana voi yksin ottaa hoitaakseni kaikkea, mitä OAJ Lappi tänä vuonna tekee. Toivonkin, että yhdessä ponnistelemme, jotta lappilainen OAJ-toiminta alueyhdistyksen parissa tuottaa jäsenille yhteistä hyvää.

Kommentoi kirjoitusta.

Puheenjohtajakauden loppuessa

Keskiviikko 14.12.2011 klo 8:31 - Marita Kukkola, puheenjohtaja 2009 - 2011

Kolme vuotta alueyhdistyksen luotsaamista sen käynnistymisvaiheessa on ollut
työtäyteistä ja välillä henkisesti raskastakin. Pikkuhiljaa rutiinit ja
toimintatavat ovat kuitenkin löytyneet ja alueyhdistyksen toiminta on
saavuttanut sille asetettuja tavoitteita. Erityisen tyytyväinen olen laajan
alueemme vuoksi perustettujen jaoksien toimintaan.

Jaoksissa paikallisyhdistysten edustajilla on ollut mahdollisuus tuoda esiin
kunnissa esiintulleita kysymyksiä ja kuulumisia. Lapissa maakunnan alueiden
rakenteelliset erot ovat suuret, ja jaoksissa voidaan alueelliset erot ottaa
paremmin huomioon. Jatkossa olisikin mielestäni syytä tehostaa jaoksien
toimintaa, ja tämä mahdollistaisi myös tarvittaessa alueyhdistyksen
hallituksen kokoon pienentämisen.

Alueyhdistyksen toiminnassa voisi lisätä mielestäni varapuheenjohtajien
velvollisuuksia. Alkuperäinen ideani oli, että varapuheenjohtajat vetäisivät
oman ammattiryhmänsä tiimejä, jotta myös koko Lapin alueen ammattiin
liittyvät kysymykset myös tulisi huomioiduksi. Tässä on vielä tekemistä
alueyhdistyksen toiminnassa. Jaoksien muuttaminen nykymuodosta esim.
ammattiryhmäkohtaisiksi olisi mieletäni vastoin OAJ tavoitteita, jotta
kaikki oaj:läiset olisivat yhtenäisiä.

Alueasiamies on ensi vuoden alusta tosiasia ja hän on
seuraavan hallituksen ja uuden puheenjohtajan tukena - hyvä niin. Minulla
oli tukena paras mahdollinen sihteeri ja hienoa, että näin on jatkossakin.
Hallituksen jäsenet ovat kolmen vuoden aikana tulleet tutuiksi ja yhdessä
hallituksen kanssa olemme tehneet varmasti parhaamme OAJ Lapin
kehittämisessä sen toiminnan ensimmäisinä vuosina.

Kaikesta tästä toiminnasta kiitos teille ystävät - yhdessä jatketaan
edelleen, sillä jatkan vielä hallituksessa seuraavat kaksi vuotta.

Oikein hyvää joulun odotusta ja piparin tuoksuisia ajatuksia kaikille
jäsenille ja yhteistyökumppaneille.

1 kommentti .

Neuvottelutulos vuosille 2012-2013

Maanantai 12.12.2011 klo 19:25 - Ismo Lahtela, alueellinen palkkasihteeri

Kuntapuolelle saatiin neuvottelutulos marraskuun lopulla. Neuvottelutulos noudattaa tarkalleen keskusjärjestöjen aiemmin syksyllä aikaan saamaa raamisopimusta. Sopimus jakautuu kahteen jaksoon ja on kokonaiskustannusvaikutukseltaan 4,46 %.

Vuosi 2012

Sopimus tulee voimaan 1.1.2012, jolloin tulevat maksuun yleiskorotukset (1,63% OVTES ja 1,7% KVTES) sekä keskustasolla sovitut järjestelyerät kustannusvaikutukseltaan yhteensä 2,4 %. Tämän lisäksi tammikuussa maksetaan kullekin työntekijälle 150 euron kertakorvaus, jonka taas valtio on luvannut maksaa kunnille ja kuntayhtymille.

Vuosisidonnaisista lisistä (ikä- ja palvelulisät) siirretään jälleen osia peruspalkkaan. Peruskoulun opettajilla 1% ja lukion opettajilla 2% sekä rehtoreilla 7%. Rehtoreilta samalla poistuu kaksi vuosisidonnaista lisää (5 v ja 8 v). Lastentarhanopettajilla vastaava muutos on 2 %, jolloin 5v-korotusta pienennetään ja osuus siirretään peruspalkkaan.

Luokanvalvojakorvauksiin tulee muutoksia. Kuudennen luokan opettajat tulevat saamaan myös luokanvalvojakorvauksen. Aineenopettajille korvaus tulee samansuuruiseksi riippumatta opetusvelvollisuudesta ja 6. lk opettajalle korvaus on vastaavasti aineenopettajan korvausta pienempi.

Lukion opettajien peruspalkkoja korotetaan yleiskorotuksen (1,63 %) lisäksi 2,11 %:lla. Kun mukaan lasketaan vielä vuosisidonnaisten siirto, peruspalkkaa nousee lukion opettajien peruspalkka yhteensä 5,69 %. Lukion opettajien lomarahan laskenta muuttuu vastaamaan muiden opettajien laskentatapaa.

Lukuvuosi 2012 - 2013

1.8.2012 alkaen muuttuu toisen opettajan oppitunnin hoitamisen palkkion laskeminen sekä eräiden muiden palkkioiden maksaminen/vähentäminen virkavapauden aikana. Koulunjohtajien ja apulaisrehtorien opetusvelvollisuuskertoimet poistuvat, ja tilalle tulevat oppituntimäärät. Lukiossa terveystiedon opettajan opetusvelvollisuus laskee 23:sta 21:een ja äidinkielen tuntiopettajan opetusvelvollisuus 18:sta 16:een.

Lukuvuoden 2012 - 2013 aikana voidaan paikallisesti kokeilla työaikoja rehtoreiden ja lukion opinto-ohjaajien osalta. Laaja-alaisten erityisopettajien työaikakokeiluja jatketaan Vantaalla ja Kuopiossa. Peruskoulun lisätehtäväkiintiötä voidaan myös kokeilla lukuvuoden aikana. Työaikakokeiluja voidaan sopia myös sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa.

Vuosi 2013

1.2.2013 tulee yleiskorotus 1,37 %  (OVTES) ja 1,46 % (KVTES) sekä järjestelyerät. OVTES:ssa järjestelyerästä 0,3 % tulee paikallisesti jaettavaksi ja KVTES:ssa 0,6 %. OVTES:ssa loput järjestelyerästä käytetään mm. kalleusluokkien eron kaventamiseen entisestään.

Rehtorien, apulaisrehtorien ja koulutusjohtajien perus- ja tehtäväkohtaisia palkkoja korotetaan 1 %:lla. Kaksoiskelpoisten luokanopettajien peruspalkka nousee 2,32 %, jolloin heidän peruspalkkansa on sama kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen aineenopettajan peruspalkka. Sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten opettajien sekä musiikkioppilaitosten opettajien ja rehtoreiden palkkoja korotetaan 1 %:lla.

Työelämän kehittäminen

Raamisopimuksen mukaisesti valtio käynnistää kolmikantaisten lainsäädäntöhankkeiden valmistelun. Valtio on valmis myös kehittämään henkilöstön osaamisen kehittämiseksi verovapautustoimenpiteitä yritysverotuksessa. Verovähennysten tavoitteena on edistää osaamisen kehittämistä ja muutostilanteisiin varautumista sekä työurien pidentämistä.

Uuden järjestelmän kriteereitä, käyttöönoton pelisäännöistä ja toimeenpanosta valmistelaan kolmikantaisesti esitys 31.5.2012 mennessä. Vastaava järjestely toteutetaan myös julkisella sektorilla. Järjestelmä otetaan käyttöön 1.1.2013.

Kommentoi kirjoitusta.

Valtuuston kokouksen jälkeen

Torstai 1.12.2011 - Jaakko Sarmola, OAJ:n valtuuston jäsen

OAJ:n valtuuston syyskokous oli eri tavoin historiallinen. Ennen kokouksen alkua oli saatu päätökseen virka- ja työehtosopimusneuvottelut, ja kokouksessa valtuutetut saivat päätettäväkseen järjestön arvot ja säännöt.

Uusia sopimuksia voi luonnehtia etenkin peruskouluissa ja lukioissa työskentelevien kannalta merkittäviksi: niissä saadaan ratkaistua monia sellaisia ongelmia, jotka ovat hiertäneet järjestömme jäsenten mieliä jo vuosien ajan. Toisaalta voidaan jo epäillä, että uudet sopimukset tuovat tullessaan palkkausjärjestelmäämme sellaisiakin uudistuksia, joita kaikki opettajat eivät voi hyväksyä. Kahden seuraavan vuoden aikana onkin syytä arvioida, onko sopimusneuvotteluissa onnistuttu vai ei. Ostovoima ainakin on määrä turvata yhdessä valtion veroratkaisujen kanssa.

Syyskokouksessa hyväksyimme järjestön uudet arvot. Ne ovat oikeudenmukaisuus, vastuullisuus ja avoimuus. Yhdessä opetusalan ammattietiikan kanssa niiden on määrä ohjata järjestömme linjauksia. Arvot ovat toki tärkeitä, mutta itsestäni ne tuntuvat kovin muodikkailta: kuinka ne sittenkään muuttuvat puheista teoiksi? Vai ovatko ne vain tekojen sanallisia kirjauksia? Ja sittenkin: miten näissä arvoissa näkyy, että ne ovat juuri opetusalan arvoja? Samoja kirjauksia kun voimme lukea minkä tahansa muunkin yrityksen tai organisaation asiakirjoista.

Tulevien vuosien kannalta merkittävin valtuuston päätös oli kuitenkin uusien sääntöjen hyväksyminen. Sääntöjä virtaviivaistettiin vastaamaan oman aikamme tarpeita ja todellista toimintaympäristöä, mikä oli erinomaista. Suurin osa valtuutetuista olisi ollut valmis pienentämään valtuuston kokoa, mutta seitsemän äänen marginaalilla ylin päättävä elin on edelleen 150-jäseninen. Intohimoisempaa mutta ehkä sittenkin vaikeampaa olisi ollut samalla päättää uudelleen siitä, mistä valtuusto oikeasti päättää. Ehkäpä seuraavassa sääntöuudistuksessa olemme valmiit siihenkin.

Kommentoi kirjoitusta.

Odotuksia ennen OAJ:n valtuuston syyskokousta

Tiistai 8.11.2011 klo 8:36 - Kirsti Turska, OAJ:n valtuuston jäsen

Viime viikon keskiviikkona saapui päiväpostin mukana  kokouskutsu ja yleisaikataulu Oaj:n valtuuston varsinaiseen syyskokoukseen 23. - 25.11.2011, kokouspaikkana  Rantasipi Airport, Vantaa.

Tämä oli toinen kerta, kun kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kutsun mukana ei tullut isoa kasaa liitteitä koottuna hienoon OAJ-valtuustokansioon. Nyt me valtuutetut löydämme OAJextran valtuustomateriaalisivuilta kaiken tarpeellisen ilmoittautumisohjeineen. Pitää siis aika pikaisesti muistaa tilata matkaliput ja anoa palkalliset virkavapauspäivät  työnantajalta.

Muutama ilta menee liitteiden ja materiaalin lukemiseen ja niiden ymmärtämiseen. Samoin pitää pohtia, haluanko ottaa kantaa johonkin asiakohtaan. Mietin mikä on minun vastuuni lastentarhanopettajavaltuutettuna? Miten kokouksen päätökset vaikuttavat meidän asemaamme? Miten OAJ:n hallituksen ehdottamat liiton arvot koskettavat lastentarhanopettajaa tai päiväkodin johtajaa? Oikeudenmukaisuus, vastuullisuus, avoimuus ovat keskeisiä arvoja myöskin yksityishenkilönä.

OAJ:n hallituksen esittelemät  uudet säännöt tulevat valtuuston hyväksyttäviksi. Onneksi niitä on vielä käsitelty valtuuston neuvottelupäivillä työryhmissä jolloin muutoksia käytiin läpi kohta kohdalta - se lisäsi ymmärrystäni.

Talousarvioon ja välitilinpäätökseen tulee myös tutustua, vaikka sen PDF-liitteen lukeminen vaatii minulta ja varmaan muiltakin valtuutetuilta hieman akrobatiaa, sillä teksti oli välillä pysty-vaaka-asennossa. Tulostaminen taas on vastoin kestävän kehityksen periaatetta, joten voihan läppärin aina  kääntää pystyasentoon, näin sekin asia onnistuu ja tylsien numeroiden tarkkailu helpottuu huomattavasti :)

Odotan valtuuston kokoukselta mielenkiintoisia puheenvuoroja ja jännitystä päätöksentekopäivänä ja on mukavaa taas tavata ihania valtuustoystäviä!

Kommentoi kirjoitusta.

Mietteitä valtuuston neuvottelupäiviltä

Perjantai 7.10.2011 klo 17:24 - Ulla Kangasniemi, OAJ:n valtuuston jäsen

OAJ järjesti valtuutetuilleen kolme erillistä neuvottelupäivätilaisuutta, joihin heidät oli kutsuttu pohtimaan ja työstämään OAJ:n arvoja sekä punnitsemaan OAJ:n sääntöuudistusasioita. Viimeiseen tilaisuuteen oli kutsuttu Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Lapin valtuutetut. Työskentely aloitettiin eri työryhmissä miettimällä, miten kyselyiden pohjalta työstetyt arvot ohjaavat OAJ:n toimintaa ja miten ne näkyvät ja saadaan esille OAJ:n toiminnassa.  Arvoina oli jo ennakkoon nostettu esille arvotermejä, kuten ’oikeudenmukaisuus, eettisyys/suvaitsevaisuus, avoimuus ja tasa-arvo’.

Varsinainen neuvottelupäivien aihe eli sääntömuutosasia aiheutti vilkasta keskustelua. Mielipiteitä esitettiin mm. valtuuston koon mahdollisesta pienentämisestä nykyisestä 150 jäsenestä 100 jäseneen. Argumentteja kuultiin puolesta ja vastaan. Lisäksi arvioitiin mahdollisten mandaattipaikkojen toimivuutta ja oikeudenmukaisuutta, hallituksen jäsenen mahdollisuutta säilyttää valtuustopaikkansa hallituskauden aikana jne. Toki myös tekstejä tarkistettiin ja sanamuotoja parannettiin. Yksi parhaimmista tekstimuutoksiin liittyneistä kohdista lienee ollut maininta vanhojen sääntöjen äänestysmenettelytavasta ”umpilippua käyttämällä”. Itse sääntömuutosta päästään käsittelemään ja siitä päättämään valtuuston syyskokouksessa marraskuussa.

Oli mukava työskennellä valtuutettujen kanssa pienemmällä kokoonpanolla ja vaihtaa ajatuksia ryhmissä. Valtuustotyöskentelyä tulisikin mielestäni kehittää juuri siihen suuntaan, että varsinaisten valtuustokokousten välillä valtuutetuille järjestettäisiin seminaareja tai neuvottelupäiviä, joissa keskeisiksi katsottuja sekä pohdintaa vaativia asioita voitaisiin työstää ja kehittää. Tämä edesauttaisi varmasti valtuutetun sitoutumista myös itse valtuustotyöskentelyyn.

Kommentoi kirjoitusta.

Lastentarhanopettajapäivät Joensuussa 24. - 25.9.2011

Keskiviikko 28.9.2011 klo 12:15 - Piiti Elo

Lastentarhanopettajapäivät järjestettiin 34. kerran pitopaikkanaan Joensuun Areena. Päivien teemana oli Luonnon lumoa ja Liikunnan iloa. Viikonloppuna oli tarkoitus vaihtaa varkut verkkarihousuihin ja ladata akkuja auringonnousuun. 

Lastentarhanopettajapäivien keskeisin tavoite on täydennyskoulutuksen ja tutkimuspohjaisen tiedon saaminen unohtamatta kuitenkaan yhteisöllisten asioitten pohtimista sekä hyvien käytänteiden jakamista kollegoitten kesken. Mainitun tehtävän lisäksi päivillä on myös järjestöllinen tehtävä ajatellen edunvalvontaan liittyviä asioita. Valtakunnalliset päivät ovat mitä erinomaisin keino jakaa näitä kokemuksia, toimia kanavana myös liiton johdolle sekä kuulla kentän terveisiä ja tuntoja.

Pohjoisesta lähti liikkeelle perjantaina bussilastillinen innokkaita osallistujia kohti Karjalaa. Oli aika ladata akkuja, saada uusia oppeja liikkuen ja luentoja kuunnellen sekä vahvistaa omaa ammatti-identiteettiään yhdessä muiden kanssa. Matka sujui leppoisasti laulellen ja pieniä tietoiskuja kuunnellen.

Lauantaina Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anne Liimola avasi päivät korostaen varhaiskasvatuksen merkittävää tehtävää koko elinikäisen oppimisen kannalta. Hän oli tyytyväinen, että vihdoinkin maan hallitusohjelmaan saatiin varhaiskasvatuksen hallinnonalan siirto opetus- ja kulttuuriministeriöön ja päivähoitolain uudistaminen. Hänen mielestään panostus lapsiin tulisi olla ykköstavoite päätöksenteossa.

Valtiovallan terveiset päiville toi opetusministeri Jukka Gustafsson.  Puheessaan hän lupasi aloittaa varhaiskasvatuksen uudistamisen siirtämällä varhaiskasvatuksen ja päivähoidon lainsäädännön valmistelun, hallinnon ja ohjauksen opetus- ja kulttuuriministeriöön. Gustafsson asettaa yhdessä peruspalveluministerin kanssa virkamiestyöryhmän valmistelemaan hallinnonalan siirtoa, joka tapahtuisi 2013 alusta.

Opetusalan ammattijärjestön tervehdyksen toi OAJ:n valtuuston puheenjohtaja Anne Lehtinen.  Hän painotti puheessaan edellisten lisäksi myös koulutuksen tärkeyttä ja palkkauksen korjaamista.

Avajaisluennon ’Innostavasta varhaiskasvatuksesta’ piti professori Eeva Hujala. Hän toimii tällä hetkellä tutkijana Tampereen yliopistossa ja hänen tutkimusalueenaan on varhaiskasvatuksen laatu, johtajuus ja ohjausjärjestelmän kehittyminen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena hänellä on varhaiskasvatuksen kansainvälinen vertailu, jonka avulla pyritään löytämään suomalaisen varhaiskasvatuksen vahvuudet ja kehittämishankkeet.

Lauantaipäivän antia olivat useat työpajat, joihin jokainen sai osallistua oman kiinnostuksensa mukaan. Tarjolla oli erilaisia liikunnallisia aktiviteetteja mm. zumbaa, kehonhuoltoa, luontoliikuntaa, nassikkapainia, naperopesistä, futisseikkailua, geokätkeilyä ja paljon muuta ulko- ja sisätiloissa ympäri Areenan aluetta.

Lisäksi päivillä oli mahdollisuus tutustua molempina päivinä laajaan näyttelyyn, missä oli esillä oppimismateriaalien uutuudet ja alueen omaa käsityöperinnettä. Monilla osallistujilla taisi matkalaukut pullottaa uusia pelejä ja kirjoja vietäväksi muille kollegoille ja tietenkin lapsille päiväkotiin.

Akkujen lataaminen auringonnousuun tapahtui lauantai-illan päätteeksi Ilosaaressa ruokaillen ja kuunnellen erilaisia esiintyjiä ja jutustellen leppoisasti. Taidettiin siellä suorittaa myös liikunnan iloa tanssien yhdessä.

Sunnuntaina jatkettiin luentojen parissa. Luentojen välissä oli myös mahdollisuus osallistua alueen opiskelijoiden virkistyspajoihin. Tarjolla oli kynsienhoitoa, niskahierontaa ym. oman kauneuden ja olon kohentamista.

Luentojen osalta päivän aikana kuunneltiin mielenkiintoisia luentoja koskien vastuusta lasten liikuttamisesta (professori Hannu Itkonen) ja näkökulmia lastentarhanopettajan ammatti-identiteettiin (professori Lasse Lipponen). Lisäksi kuunneltiin vielä tutkimustietoa lapsilähtöisestä oppimisesta professori Jorma Enkerbergin luennoimana.

Päätöstilaisuudessa sitten konkreettisesti pallo heitettiin vanhan perinteen mukaan seuraaville Lto-päivien järjestäjille ja niinpä tapaamme seuraavan kerran Helsingissä kahden vuoden kuluttua.

Bussi kohti Pohjoista oli valmis lähtemään takaisin ja evääksi saamamme karjalanpiirakat maistuivat, kun bussi oli saatu pakattua täyteen väsyneitä, mutta iloisia ja paljon uusia kokemuksia saaneita lastentarhanopettajia. Laulu ei enää raikannut niin railakkaana, mutta todennäköisesti kahden vuoden kuluttua se raikaa taas kun starttaamme kohti uusia päiviä Helsinkiin.

issikkalto-pv_27.9.2011_045.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Koulu tarvitsee yhteiskunnan tuen

Perjantai 19.8.2011 klo 20:03 - Jaakko Sarmola

Koulujen lukuvuosi on jälleen alkanut. Sen on voinut huomata toisaalta liikenteessä, kun koululaiset ovat jälleen liikkeellä, ja toisaalta lehtien palstoilla, kun eri asiantuntijat neuvovat oikeanlaisen repun ostossa tai koulukiusaamiseen puuttumisessa.

On ilahduttavaa huomata, kuinka monipuolisesti suomalaiset ovat viime aikoina kiinnostuneet koulujen toiminnasta. Koulutusta ja kasvatusta ei enää nähdä vain koulujen asiana, vaan yhä useammin omaksutaan ajatus siitä, kuinka koko yhteiskunta kasvattaa nuoria kansalaisia. Samalla pitää muistaa myös kotien tekemän työn ainutlaatuisen tärkeä merkitys lasten ja nuorten kasvulle.

Etenkin peruskouluissa mutta myös lukioissa tarvitaankin laajaa tukea niiden toiminnalle. Tiukassakin taloustilanteessa koulutuksen järjestäjien, siis kuntien, on pystyttävä takaamaan koulujen toiminnalle uskottavat edellytykset: Oppilaiden ja opettajien on voitava tehdä töitä turvallisessa ja terveellisessä ympäristössä. Opetusryhmien tulee olla niin pieniä, että opettajilla on aikaa seurata ja tukea oppilaiden kasvua ja kehitystä. Samoin käytössä olevan oppimateriaalin on oltava ajanmukaista.

Viime vuosina opetuksen laadun kehittämiseen on kiinnitetty valtakunnallisesti erityistä huomiota. Laatutyötä on tehty hyvin määrätietoisesti. Nyt alkaa olla jo suunnitelmien toimeenpanon aika, eivätkä laatusuunnitelmiin kirjatut tavoitteet saa jäädä pelkäksi puheeksi.

Koulu tarvitsee yhteiskunnan tukea monin tavoin. Kaikki yhdessä rahoitamme koulutusta, mutta merkityksellisiä ovat myös yhteiset asenteemme. Kun koko yhteiskunta ottaa koulutuksen ja kasvatuksen vakavasti ja osoittaa näkemyksensä julkisesti, koulujen kasvatustyön edellytykset paranevat ratkaisevasti. Esimerkiksi koulukiusaamiseen puuttuminen on tärkeä asia, ja onkin hienoa, että yhä useammin siitä puhutaan myös julkisesti.

Koulutuksen ja kasvatuksen ammattilaiset tarvitsevat yhteiskunnan tuen jokaisena koulupäivänä. Siksi onkin toivottavaa, että muistamme kouluissa tehtävän työn merkityksen sittenkin, kun lukuvuoden alun taika on haihtunut. Näin lapset ja nuoret voivat rauhassa löytää oman paikkansa tulevaisuuden tekijöinä.

Kommentoi kirjoitusta.

Kesävaltuuston antia

Lauantai 14.5.2011 klo 9:30 - Matti Alanärä, OAJ:n valtuuston jäsen

OAJ:n valtuusto kokoontui kesäkokoukseensa Helsinkiin 12.-13.5.  Kokouksessa päätettiin etupäässä normaalit kokousasiat. Tällaisia ovat tilinpäätösasiat, ja muut taloudenpitoon liittyvät asiat. Näistä lähiaikoina on varmaankin tärkein varautuminen toimitalomme suureen remonttiin lähivuosina. Siksi normaalisti lakkorahastoon siirretty ylijäämä varattaan nyt remonttiin.

Palkkauspuolen keskusteluja väritti nyt tarve saada seuraavaan sopimukseen mukaan myös tekstimuutoksia. Keskusteluissa oli mukana myös eri jäsenryhmien tarpeet saada korjauksia pitkäaikaisiin epäkohtiin. Tällaisia ovat mm. luokanvalvojakorvaukset.

Valtuustolle tuotiin myös kommentoitavaksi ja alustavasti tiedoksi järjestön sääntömuutostyön tämänhetkinen tilanne. Tavoitteena on, että järjestön uudet säännöt otetaan käyttöön vuoden 2012 alusta, ja sitä varten tulee tarkastella mm. jäsenyyskriteerejä, valtuuston ja hallituksen kokoa sekä äänestysalueita ja vaalipiirejä. Ehdotuksena oli, että vaalipiirit yleissivistävien opettajien osalta olisivat alueyhdistysten kokoisia ja valtuuston kooksi työryhmä esittää 100 valtuutettua.

Alueemme kannalta on tärkeää turvata riittävä lappilainen edustus OAJ:n valtuustossa myös tulevaisuudessa. Jos valtuuston kokoa pienennetään, pitää meidänkin alueemme opettajille taata tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua valtakunnalliseen päätöksentekoon. Tällä hetkellä valtuuston mielipide on kaksijakoinen. Saadaanko valtuuston koon muuttamisesta hyötyjä, joihin tähdätään. Onko sadan valtuutetun kokoinen valtuusto sittenkään tarpeeksi ”ketterä” elin päättämään asioistamme? Jonkinlainen suhteellisuus tulisi ilman muuta huomioida valtuustopaikoissa, jotta edustuksellisuus ei kärsi.

Lopullisesti uudet säännöt on määrä hyväksyä syyskokouksessa marraskuussa. Sitä ennen asiaan palataan useissa tilaisuuksissa syksyn mittaan. Ottakaa hyvät jäsenet kantaa asiaan.

Kommentoi kirjoitusta.

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »