Rehtorin koronalukuvuosi

Share |

Maanantai 31.5.2021 klo 19:25 - Susanne Nyman, kemiläisen yhtenäiskoulun rehtori


Maaliskuussa 2020 Suomen koululaitos siirtyi kahden päivän aikana osittain etäopetukseen, josta palattiin koululle toukokuussa 2020. Jälkiviisaana todeten paluu takaisin koululle oli järkevä veto valtiovallalta, koska tuona aikana koeponnistettiin moni käytännön asia tulevalle lukuvuodelle. Juuri lomalle hippa happa laskeutuneen reksin ansaitun kesäloman katkaisivat Opetushallituksen koronaohjeistukset heinäkuussa. Moni meistä kamppaili perehtyäkö vai ei, osa piiputti ja viisaimmat jättivät reagoimattta kesken kesäloman. Hatunnosto heille!

Menneen lukuvuoden startti onnistui rehtori- ja opettajakunnalta mallikkaasti. Pienten hienosäätöjen kautta korona-arki alkoi sujua vaikka sitä saattoivatkin varjostaa kantelut koronajärjestelyistä aluehallintovirastoon. Rehtori- ja opettajakunta omaavat kameleontin muuntautuvuuden. Harmillisesti he eivät vieläkään kykene muuntumaan ylimääräisiksi ruoanjako- tai palautuspisteiksi tai säästämään koulun varoista varoja rahoittaa ylimääräisiä kotien tarpeellisiksi kokemia välipaloja. Sen sijaan järjestelimme yksilöllisiä oppimispolkuja, kannoimme huolta pudokkaista, ohjasimme oppilaita ja perheitä tuen pariin ja huolehdimme tärkeimmästä – kasvatuksesta ja opetuksesta lähi- ja etäopetuksessa, koulussa tai karanteenissa. Tämän korona-arjen mallikkaasta hoidosta voi koko koulun väki eri ammattikuntineen olla aidosti ylpeä. Kykymme tehdä yhteistyötä on poikkeuksellisen arvokasta ja varmistaa hyvinvointimme kriisiaikaa eläessämme.

Oppilaiden, kotien, henkilökunnan sekä oma ja rehtorikollegoiden jaksaminen nousivat selkeästi koronalukuvuoden pääteemaksi. Oppilaiden pahoinvointi ilmeni aiempaa enemmän kiusaamisena ja väkivaltana, jossa tarvittiin koulun ulkopuolista apua. Opettajakunnan ja rehtorin tekemät huoli- tai lastensuojeluilmoitukset nousivat uusiin ennen näkemättömiin lukemiin vaikka saimme ruhtinaallisesti tärkeitä lisäaikuisia kouluun koronatuen mahdollistamina. Iltapäivisin koulupäivän tai kokouksien päätyttyä osa ammattilaisista jäi purkamaan riittämättömyyden tunnetta. Tunteiden jakaminen ja sanoittaminen voimaannuttivat kriisiajan keskellä.

Sopeutuminen korona-arkeen on tuonut allekirjoittaneelle hyvää. Olen panostanut pakon edessä aiempaa kohtuullisempaan työmäärään viikoittain, kiinnittänyt huomioni palautumiseen sekä ”ragennut pahimpia angsteja” mökin työleirillä luontoa ja vuodenaikoja ihaillen. Olen löytänyt uudelleen innon lukea ja kutoa sekä bongannut uuden harrastuksen – postcrossing. Se on pitänyt yllä ajatusta ihmisten hyvätahtoisuudesta ympäri maailmaa. Jokainen vastaanotettu kortti päättyy toivotukseen hyvästä terveydestä pandemian keskellä. Nämä ilonpilkahdukset korona-arjen keskellä sekä kiitollisuus opettajien ja kollegoiden sydämellä tehdystä työstä ovat olleet korona-arkeni perusta. Suosikkiyhtyeeni Vesterisen voimakappaleen sanoin päätän tämän lukuvuoden lainaukseen ”Jos vain toivon, luotan, palelen, niin kaikki päättyy hyvin niin kuin ennenkin”.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini