Tiedotteet, lausunnot ja kannanotot

(uusimmat ensin)

OAJ Lappi vaatii: ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhdistämiseen aikalisä

(9.4.2016)

OAJ Lappi suhtautuu kriittisesti suunnitelmiin Lapin ammattikorkeakoulun ja yliopiston toimintojen yhdistämiseksi. OAJ Lappi katsoo, että ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteistyötä varten ei ole välttämätöntä luoda uutta organisaatiota, vaan duaalimallin jatkamiselle on edelleen hyvät perusteet.

Valmistelun aikana ei ole riittävästi selvitetty vaikutuksia ammattikorkeakoulun toimintaan ja talouteen. Kaikilla talouteen kohdistuvilla lisärasituksilla on merkittävä negatiivinen vaikutus ammattikorkeakoulun toimintaan ja sen kehittämisen edellytyksiin. Pitkällä aikavälillä opetuksen laatu ja vetovoima kärsivät ja toimintaedellytykset heikkenevät.

”Ihmettelemme väärien tietojen käyttämistä yhdistämissuunnitelmien ja lainsäädäntöuudistuksen pohjana”, OAJ Lapin puheenjohtaja Tiina Kyrö toteaa. Kaavaillun lainsäädäntömuutoksen taustalla olevan selvityksen mukaan kieltenopettajien palkkaus ei suuresti eroa ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Etenkin uran loppupuolella palkkauksessa on suuria eroja. Koulutuksellisesta yhteistyöstä yliopiston rehtori Ylä-Kotola on ottanut esimerkiksi myös kasvatustieteet ja kielet. Hän väittää, että yliopistoissa ja ammattikorkeakoulussa opetetaan ”ihan samaa englantia”. Tämä ei pidä paikkaansa: kieltenopetuksessa ollaan varsin pitkälle erikoistuneita.

OAJ Lappi epäilee niiden kielenopetukseen suunniteltujen lakimuutoksien mielekkyyttä, jotka tulisivat voimaan jo syksyllä 2016. Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu ajavat voimakkaasti korkeakoulujen yhteistä kielikeskusta, jota osa henkilöstöstä vastustaa. Henkilöstö perustelee vastustusta mm. kielenopetuksen erilaisten sisältöjen, toteuttamisen ja kehittämistarpeiden kautta. Lisäksi OAJ Lappi pitää tärkeänä, että opetus tulee jatkossakin tuottaa lähtökohtaisesti omaa henkilöstöä käyttäen, vaikka muutoksia tehtäisiin.

OAJ Lappi muistuttaa, että yliopistolla ja ammattikorkeakoululla on koulutuksissa aivan erilaiset sisällöt ja myös tarpeet. Ammattikorkeakoululla on lainsäädännön perusteella työelämän ja alueen elinkeinoelämän kehittämiseen vahva linkitys, jota ei saa katkaista. Jos ammattikorkeakoulu toimii jatkossa syöttölaitoksena Lapin yliopiston maisterikoulutukseen, ei voida pitää uskottavana, että tulevaisuudessa on olemassa ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Erityisen huolissaan pitää olla yhdistämissuunnitelmien vaikutuksista Meri-Lapin alueen ammattikorkeakoulutukseen.


Koulutusmenojen leikkaukset loukkaavat nuorten sivistyksellisiä oikeuksia

(Tiedote syyskokouksesta 2014)

OAJ Lapin alueyhdistys pitää opetusministeriön valmistelemaa lakiesitystä toisen asteen koulutuksen järjestämisverkosta perustuslain vastaisena. Jopa 260 miljoonan euron leikkaukset merkitsevät sitä, että joka kolmatta lukiota ja ammatillista oppilaitosta uhkaa lakkauttaminen. Lapin maakunnan kaikki pienet lukiot saattavat menettää toimilupansa, mikäli ministeriön valmistelema lakiesitys hyväksytään eduskunnassa. Jos näin käy, perusopetuslain mukaisen opetuksen järjestäminen yläkouluissa vaikeutuu aineopettajien hakeutuessa työn perässä kasvukeskuksiin. Tämän seurauksena lappilaiset nuoret joutuvat muuttamaan asuntoloihin satojen kilometrien päähän kodeistaan liian nuorina.

Suuruuden ekonomian ja keskittämisen kulttuurin kritiikitön ihannointi on hallinnut suomalaista päätöksentekoa 1990-luvulta lähtien. Koulutuspolitiikan kannalta tämän ajattelutavan merkittävimpiä vauhdittajia ovat olleet valtiovarainministeriö ja Kuntaliitto. Siksi vain harva kuntapäättäjä tai viranomainen on uskaltanut epäillä tämän ajattelutavan soveltuvuutta kaikkeen toimintaan. Kouluverkkoa on karsittu kovalla kädellä 2000-luvulla, mutta meillä ei edelleenkään ole objektiivista tutkimus- ja seurantatietoa siitä, onko koulujen lakkautuksilla oikeasti saatu aikaan säästöjä. Pitkien etäisyyksien maakunnassa tämä kehitys on tuhoisaa ja loukkaa lappilaisten lasten ja nuorten sivistyksellisiä oikeuksia. Suomen perustuslaki lähtee hajautetusta kaikkien alueiden elinkelpoisuutta edistävästä aluepolitiikasta. Valitettavasti perustuslain yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa vaaliva henki on jäänyt metropoliajattelun varjoon.

Tähän asti Suomen PISA-menestystä on eniten selittänyt koulujen ja alueiden tasalaatuisuus, mutta juuri se on lähtenyt murenemaan hallitsemattomalla tavalla. Aiemmin tehdyt ja nyt kaavaillut leikkaukset kiihdyttävät tätä eitoivottua kehitystä. Alueet ovat eriarvoistuneet ja Suomeen on syntymässä koulutuksellisia tyhjiöitä. Yhteis-
kuntamme on tällä hetkellä kurjuuden kierteessä. Siitä huolimatta tai oikeastaan juuri siksi Lapin maakunnassa tarvitaan sellainen toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkko, jossa mahdollisimman moni nuori voisi edelleen käydä koulua kotoa käsin. Koulutuksen järjestämislupien uudelleenhakeminen vuoden määräajaksi ja lähtökohta, jossa ministeriö saisi täysin vapaat kädet päättää lukion ja ammatillisen koulutuksen järjestämisestä ohi kuntien ja alueiden oman harkinnan tuntuu käsittämättömältä. Toisen asteen uudistusten aikataulua tulisikin väljentää ja ministeriön valmistelema lakiesitys hylätä, jotta vältyttäisiin kansakunnalle vahingollisilta ratkaisuilta.


Ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikat säilytettävä myös Lapissa (19.2.2013)

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ vaatii maan hallitusta luopumaan ammatillisen toisen asteen opiskelijapaikkojen leikkauksista. Suunnitelma koulutuspaikkojen karsimiseksi yli 7000:lla on OAJ:n mielestä perusteeton, koska ammatilliseen koulutukseen ensisijaisesti hakeneiden joukko ylittää kaikissa maakunnissa selvästi aloituspaikkojen määrän.

OAJ:n Lapin alueyhdistys on vaatimuksissaan samalla linjalla kuin keskusjärjestö, joka on tänään antanut opiskelijapaikkojen säilyttämistä vaativan oman tiedotteensa.

Alun perin suunniteltu yli viidesosan leikkaus lappilaisista opiskelupaikoista ottaa ehkä huomioon ikäluokkien pienentymisen mutta ei lainkaan sitä, kuinka moni alueemme nuorista on vailla toisen asteen koulutusta. Ministeriön toimenpiteet ovat omiaan nopeuttamaan Pohjois-Suomen tyhjentymistä ja alueellisen tasa-arvon tavoitteen ja yhteiskuntatakuun romuttumista.

Kaikista alle 30-vuotiaista jo lähes 120 000 on pelkän perusasteen koulutuksen varassa. Heistä peräti 40 000 on työn ja koulutuksen ulkopuolella. Joukko on sietämättömän suuri sekä nuorten syrjäytymisestä koituvien kustannusten että hyvinvoinnin näkökulmasta. Opiskelupaikka voidaan tälläkin hetkellä tarjota vain alle 60 prosentille niistä alle 30-vuotiaista lappilaisista, jotka ovat joko työttöminä tai vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa.

OAJ:n Lapin alueyhdistys pitää oikean suuntaisena opetusministeri Jukka Gustafssonin lupausta ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen leikkauksen ”kohtuullistamisesta”. Katsomme, että aloituspaikkojen määrä arvioidaan vasta vuonna 2016 ja että sitä ennen leikkauspäätöksiä ei tehdä.


Lainsäädäntöä on noudatettava: opiskeluympäristön pitää olla terveellinen ja turvallinen (3.11.2012)

Opetusalan ammattijärjestön Lapin alueyhdistys, OAJ Lappi, vaatii, että lappilaiset koulutuksen järjestäjät ryhtyvät viipymättä noudattamaan työturvallisuuslainsäädäntöä ja Valtioneuvoston neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta antamaa asetusta.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan noin kuudesosassa päiväkotien ja koulurakennusten kerrosalasta on merkittäviä home- ja kosteusvaurioita. Kosteus- ja homevaurioihin liittyvien terveyshaittojen vuosikustannusten arvioidaan olevan 450 miljoonaa euroa. Arvio sisältää oireista, sairauksista, niiden tutkimisesta, työkyvyn menettämisestä ja työtehon sekä tuottavuuden laskusta aiheutuvat kustannukset. Tulokset käyvät ilmi Työterveyslaitoksen toteuttamasta tutkimuksesta, joka käsittelee rakennusten kosteus- ja homeongelmien laajuutta, syitä ja vaikutuksia.

Työturvallisuuslainsäädännön noudattaminen edellyttää mm. vaarojen ja haittojen tunnistamista ja niiden arviointia. Edellä mainitun asetuksen pykälässä 12 säädetään, että kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus on tarkastettava yhteistyössä oppilaitoksen ja sen oppilaiden tai opiskelijoiden, koulu- tai opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain.

JKELU: koulutuksen järjestäjien työsuojelupäälliköt, henkilöstöjohtajat, sivistystoimenjohtajat, sosiaalijohtajat, pääluottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut


Opettajien lomautuksia ei voi hyväksyä (10.10.2012)

Opetusalan Ammattijärjestön Lapin alueyhdistys ei hyväksy Lapin ammattiopiston suunnittelemia opettajien lomautuksia, sillä ne loukkaavat aina opiskelijoiden oikeutta saada opetussuunnitelman mukaista opetusta.

Taloudellisen tuloksen tavoite on Lapin ammattiopistossa asetettu opetuksen osalta liian kireäksi ja ydintehtävään on varattu valtionosuuksista liian pieni osuus. Ongelmaa yritetään nyt ratkaista lomauttamalla henkilöstöä. Yt-neuvottelut käynnistyivät 5.10.2012 sen jälkeen kun aikaisempi yritys oli kaatunut menettelytapavirheeseen viikkoa aiemmin. Tämä kuvastanee osaltaan ainakin jossain määrin hätiköityä asian valmistelua

Kriittiseen tarkasteluun on tulevan talousarvion laadinnassa otettava se, kuinka suuri osuus varataan ammattiopiston ydintehtävään eli opetukseen ja kuinka suuri osuus tukipalveluihin ja hallintoon. Maksullisen palvelutoiminnan osalta lomautukset leikkaavat myös tulorahoitusta, koska esimerkiksi aikuisopetusta ei voida toteuttaa sovitussa laajuudessa. Tämä heikentää mahdollisuuksia kilpailla uusien koulutusten järjestämisestä.

Kuntayhtymätasolla tulee olla valmiudet varautua nyt käsillä olevan kaltaisiin tilanteisiin. Taloushallinnon tuottaman raportointitiedon tulee olla niin tarkkaa ja ajantasaista, että koulutusta toteuttavissa yksiköissä ehditään tehdä tarvittavat ja mahdolliset korjausliikkeet riittävän ajoissa. Keväällä 2012 on tehty talousarvioon nyt esitettyä henkilöstökulujen ylitystä vastaava leikkaus opetukseen kohdennettaviin yksikköhintoihin. Tämä leikattu osuus tulee ottaa nyt käyttöön.

Opetukseen tarvittava rahoitus on osattava taata. Ratkaisu ei saa olla lähiopetuksen määrän vähentäminen, vaan tarkasteluun on otettava koko kuntayhtymän taloudellinen toiminta. Kuntayhtymän hallituksen tulee pohtia mm. kiinteistöinvestointeja ja niitä kustannuksia, joihin koulutusyksiköt eivät voi itse maksajana vaikuttaa.

OAJ:n Lapin alueyhdistys paheksuu Lapin ammattiopiston opettajien lomauttamissuunnitelmia.


Kuntarakenneuudistukseen malttia (21.5.2012)

Opetusalan ammattijärjestön Lapin alueyhdistys pitää tärkeänä, että kuntarakenneuudistus toteutetaan myös Lapissa maltillisesti. Kuntarakenteen on jatkossakin pohjauduttava vahvoihin peruskuntiin, ja se on muodostettava vapaaehtoisuuden pohjalta alueelliset erot huomioon ottaen. Kasvatus- ja koulutuspalveluita tulee voida järjestää myös kuntarajat ylittävässä yhteistyössä niin, että kuntaliitoksia ei välttämättä tarvita.

Kasvatus- ja koulutuspalveluiden järjestäminen kuuluu kunnan perustehtäviin. Kouluverkkoon mahdollisesti kohdistuvissa muutoksissa on otettava huomioon, että koulumatkat eivät pitene ja ettei koulujen koko kasva liian suureksi. Koulun ja opetusryhmän koon tulee aina perustua ensisijaisesti pedagogisiin syihin: niitä ei saa määritellä kuntatalouden perusteella. Jos kuntaliitoksia tehdään, niiden ei tule automaattisesti johtaa koulujen yhdistämisiin tai lakkauttamisiin.

Koulutuksen alueellisesta tasa-arvosta tulee pitää erityisen hyvää huolta Lapin kaltaisella haja-asutusalueella: Opetusalan palveluiden on oltava tasa-arvoisesti ja tasalaatuisesti kaikkien saatavilla riippumatta siitä, missä kunnassa tai kunnan osassa henkilö asuu. Lappilaisilla nuorilla tulee olla yhtä hyvät jatko-opintovalmiudet ja -mahdollisuudet kuin muillakin maamme nuorilla.

Opetusalan henkilöstö tulee ottaa mukaan kuntauudistusprosesseihin alusta asti, ja henkilöstön asema uudistuksissa tulee turvata. Kuntien työntekijöiden tulee edelleen voida siirtyä uuden työnantajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä kaikissa kuntauudistuksesta johtuvissa tilanteissa. Jos kuntauudistus aiheuttaa tarpeen uudistaa virka- ja työehtosopimuksia, tulee siihen osoittaa riittävä rahoitus.


OAJ Lappi: Koulutuksen alueellinen tasa-arvo on turvattava

Opetusalan ammattijärjestön Lapin alueyhdistys, OAJ Lappi, pitää tärkeänä koulutuksen alueellisen tasa-arvon turvaamista. Yhdistyksen syysseminaari pidettiin lauantaina 5.11., ja vieraina olivat OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ja kansanedustaja Simo Rundgren.

Palveluita on tarjottava kattavasti koko Suomessa, mutta niiden toteuttamistavat tulevat jatkossa eriytymään merkittävästi, Luukkainen ennusti. Tähän vaikuttaa mm. väestön keskittyminen: puolet suomalaisista asuu Raumalta Imatralle ulottuvan linjan eteläpuolella.

Koulutuksen tasa-arvon laatua ja saavutettavuutta ohjaillaan mm. kuntien valtionosuuksilla. OAJ:n näkökulmasta opetukseen käytettävien valtionosuuksien tulisi olla korvamerkittyjä, mutta näin ei kuitenkaan ole. Koulutus- ja muut palvelurakenteet tulee järjestää niin, että tulevaisuuden kannalta kaikki potentiaalit saadaan käyttöön. "Osaamiseen on panostettava.", Luukkainen painotti seminaarissa.

Kansanedustaja Simo Rundgren (Kesk.) korosti omassa puheenvuorossaan koulun ja koulutuksen välttämättömyyttä yhteiskunnan kehittämisen kannalta. Rundgren paheksui sitä, kuinka valtion talousarviossa sivistys on valittu erityisen leikkaamisen kohteeksi. Se on hänen mukaansa ristiriidassa Suomen tavoitteen kanssa olla vuonna 2020 maailman osaavin kansakunta.


Syyskokoustiedote (7.11.2011)

Opetusalan ammattijärjestön Lapin alueyhdistys, OAJ Lappi, pitää tärkeänä koulutuksen alueellisen tasa-arvon turvaamista. Yhdistyksen syysseminaari pidettiin lauantaina 5.11., ja vieraina olivat OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ja kansanedustaja Simo Rundgren.

Syysseminaarin jälkeen pidettiin syyskokous. Kokouksessa hyväksyttiin yhdistyksen toimintasuunnitelma ja tavoiteohjelma. Päätettiin, että alueyhdistys maksaa hallituksen kokouksiin kutsuttaville kokouspalkkiota 30 euroa/kokous ja matkakorvaukset ves:n mukaan. Päätettiin, että jäsenyhdistysten henkilöjäsenten tai niiden alayhdistysten henkilöjäseniltä kannettavien jäsenmaksujen suuruus vuonna 2012 on 0,02 %. Hyväksyttiin alueyhdistyksen talousarvio tilikaudeksi 1.1.—31.12.2012.


Kannanotto pohjoisten ammattikorkeakoulujen toiminnan leikkaamisesta (22.10.2011)

Ammattikorkeakoululain mukaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on mm. antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. Lisäksi sen tulee harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä taiteellista toimintaa. Laissa on siis asetettu voimakas oman alueen ja sen elinkeinoelämän kehittämistehtävä. Lapin ammattikorkeakoulut ovat noudattaneet näitä määräyksiä ja tuottaneet Lapin erityisoloja ja elinkeinoelämää tukevaa kehittämistoimintaa useilla eri toimialoilla. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun alueella tämä tarkoittaa lähinnä teollisuustoiminnan ja rajakaupan tukemista ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun osalta mm. matkailuelinkeinon kehittämistä. Maakunnassa on jo ennestään vahvaa puunjalostus- ja terästeollisuutta, mutta mm. kaivosteollisuus on voimakkaassa kasvussa. Alueen ammattikorkeakoulut kouluttavat näiden alojen tarvitsemaa osaavaa työvoimaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kaavailemat rajut ammattikorkeakouluihin kohdistuvat leikkaukset uhkaavat Lapin korkeakoulutuksen tulevaisuutta. Pahimmillaan leikkaukset vaarantavat Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun toimintaa etenkin liiketalouden ja kulttuurin koulutuksen osalta, mutta myös Rovaniemen ammattikorkeakoulussa mm. matkailun koulutus on säästöjen kohteena. OAJ Lappi ry on huolestunut tilanteesta lappilaisen koulutustarjonnan heikentymisen vuoksi. On kohtuutonta, että koulutuksellinen tasa-arvo ei jatkossa pääse toteutumaan ja lappilaisten nuorten on etsittävä jatkokoulutusmahdollisuuksia muualta kuin omasta elinympäristöstään, mikä eriarvoistaa Pohjois-Suomessa ja erityisesti Lapissa asuvia. Hyvin usein nuori etsii kuitenkin työpaikkansa alueelta, jossa hän opiskelee. Alueen kehittämisen ehdoton edellytys on osaava työvoima, jota korkeakoulupaikkojen vähentämisen myötä menetetään. Osaaminen keskittyy ruuhka-Suomeen ja reuna-alueiden kehittyminen hidastuu entisestään.

OKM:n aloituspaikkalaskelman perusteena on ollut mm. maakuntapohjaisuus, eli maakunnan alueella tarjottaisiin riittävästi eri alojen koulutusta. Etelä-Suomen maakunta-käsite on kuitenkin erilainen kuin Pohjois-Suomessa, jossa välimatkat jo maakunnan sisällä voivat olla satoja kilometrejä. Vaikka alan korkeakoulutusta tarjottaisiin omassa maakunnassa, se ei tarkoita Lapissa sitä, että sitä tarjottaisiin lähialueella.

Opetus- ja kulttuuriministeriö vaati jo muutamia vuosia sitten liian laajan ammattikorkeakouluverkoston kaventamista ja tämän mukana ammattikorkeakoulujen rakenteellista kehittämistä. Lapin ammattikorkeakoulut lähtivät jo tuolloin keskittämään toimintaansa ja purkivat koulutuksellista päällekkäisyyttä. Tämän seurauksena päätettiin perustaa Lapin korkeakoulukonserni ja sen mukana mm. Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti sekä Pohjoisen kulttuuri-instituutti. Lapin ammattikorkeakoulujen on näiden kehittämistoimenpiteiden vuoksi katsottu noudattavan OKM:n vaatimaa linjaa. Senkin vuoksi OAJ Lappi ry:n mielestä on ristiriitaista, että juuri alkanut kehittämistoiminta halutaan nyt ajaa alas ja toimitaan samalla vastoin ammattikorkeakoululain vaatimaa linjaa. Miten käy mm. Barents-alueen yhteistyön ja muun kansainvälisyyteen perustuvan toiminnan, johon alueen ammattikorkeakoulut ovat jo voimakkaasti panostaneet?

OAJ Lappi ry on huolestunut alueen opiskelupaikkojen vähentämisestä sekä suunnitelmien vaikutuksesta alueen elinkeinoelämän ja koko maakunnan kehittämiseen. Supistamissuunnitelmien vuoksi myös useiden opettajien työpaikat ovat uhattuina ja siitä voi seurata irtisanomisia.


OAJ LAPPI: Lappilainen koulutus ei ole 102 pisteen arvoista

Opetusalan ammattijärjestön Lapin alueyhdistyksen mielestä lappilaisessa koulu­tuksessa on vielä paljon parannettavaa, jotta se yltäisi kansainvälisesti tunnuste­tun 102 pisteen tasolle. (Newsweek-lehden mukaan suomalainen koulutus on maailman parasta – 102 pisteen arvoista, kun enimmäispistemäärä olisi 100.)

Merkittävimpiä puutteita ovat OAJ Lapin mielestä sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa oppilashuollon niukka resursointi ja henkilökunnan täydennyskoulutuksen vähäisyys.

Oppilashuoltoon on osoitettava selkeästi nykyistä enemmän voimavaroja. Neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon tulee voida tukea nykyistä tiiviimmässä yhteistyössä päiväkotien ja koulujen työtä. Oppilaanohjaajia, kuraattoreita ja koulupsykologeja on oltava käytettävissä oikeassa suhteessa oppilasmäärään: esimerkiksi yhden oppilaanohjaajan tulisi voida keskittyä enintään 200 oppilaan ohjaamiseen.

Päiväkotien ja peruskoulujen henkilökunnan on myös Lapissa voitava osallistua täydennyskoulutukseen nykyistä joustavammin. On lasten ja nuorten etu, että heitä opettavilla henkilöillä on paitsi kelpoisuus omaan työhönsä, myös täydennyskoulutuksella hankittava, uusin saatavilla oleva tieto.

Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että päiväkotien ja koulujen henkilö­kunnalla on aikaa oppilaiden ja opiskelijoiden kohtaamiseen: Etenkin johtajien ja rehtoreiden työmäärä on parina viime vuonna kasvanut merkittävästi. Kun kou­lujen johtamisen edellytykset voidaan turvata, myös opetuksen laatu säilyy korkeana.


Arkisto

Koulut kuntoon -tiedote jäsenyhdistyksille: klikkaa tästä.

Lehdistötiedote kevätkokouksen 2010 jälkeen: Taantuma vaikuttaa merkittävästi koulutukseen: klikkaa tästä.