Tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä ja tulevaisuuden haasteet

Share |
02.04.2011

OAJ:n pedagogiset opettajajärjestöt kokoontuivat kevätseminaariinsa Tampereelle huhtikuun alussa. Seminaarin teemana oli tällä kerralla tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä ja tulevaisuuden haasteet.

Olli Luukkainen avasi seminaarin ajankohtauskatsauksella. OAJ:ssä on tänä vuonna toimentäyteinen kevät, kun käsillä ovat eduskuntavaalit ja hallitusohjelmavaikuttaminen. Samalla organisaatiota ja alueellista edunvalvontaa kehitetään. Järjestön säännöt ovat uudistuksen kohteena, ja viestintää ollaan vahvistamassa.

Professori Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitoksesta pohti omassa puheenvuorossaan suomalaisen koulutusjärjestelmän signaaleja Pisa-tutkimuksen valossa. Jos tulevien Pisa-tutkimusten osalta tulosten suunta jatkuu nykyisen mukaisena, on oletettavaa, että Suomen sijoitus kansainvälisessä vertailussa heikkenee. Kokonaisuutena ajatellen uusimpien mittausten antama tulos on kuitenkin hyvin positiivinen. Tähän asti Suomen erityinen vahvuus on ollut se, että heikoimpienkin oppilaiden taidot ovat varsin hyvät. Tulevien vuosien haasteeksi Välijärvi nosti mm. tyttöjen ja poikien välisten erojen suuruuden ja pysyvyyden. Hänen mukaansa merkittävä suomalaisen koulujen kivijalka on opettajan ammatin arvostus, mikä helposti murenee, jos kouluihin tuodaan ulkoinen arviointi. Myös opettajan työn tulosten arviointi palkkauksen perusteena arveluttaa Välijärveä.

Koulutuspäällikkö Helena Rajakaltio Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksesta käsitteli koulun toimintaympäristön muutosta. Koulu on paljon vartijana ja samalla poliittisen valtakamppailun näyttämöllä: yhteiskuntaa yritetään muuttaa ja yhteiskunnallisia ongelmia halutaan korjata koulun avulla. Toisaalta koulu irrotetaan sen yhteiskunnallisista kehyksistä. Koulutus on välineellistynyt, yksilöt hankkivat itselleen valtteja yksilöiden välistä kilpailua varten, ja samalla projektiyhteiskunta saa enemmän tilaa. Valtion ja kunnan välinen suhde on vaikea, sillä kehittämisen pitäisi olla pitkäjänteistä projektimaisuuden sijaan, mutta nykyään merkittävä osa valtion kunnille myöntämästä rahoituksesta perustuu projekteihin. Opettajan professionaalisuuden perustana on autonomia, mikä on myös työn mielekkyyden, tuunustuksen ja luottamuksen perustana. Autonomia ei Rajakaltion mukaan ole itseriittoisuutta, vaan se liittää ihmiset yhteen pikemminkin kuin erottaisi muista.

Rehtorin Martti Hellströmin esityksen keskiössä olivat opettajan arvot. Opettajan työssä tärkeintä on hyvä itsetunto ja omien arvojen tunnistaminen. "Ihminen on täynnä jotakin arvoa ja arvokasta." Opettajaa ja opettajuutta pidetään Suomessa arvokkaana, mutta arvostus osoitetaan jollakin muulla kuin rahalla. Opettajan arvoa voidaan mitata mm. sillä, miten häntä kohdellaan, ja silloin pohditaan, miten häneen suhtautuvat oppilaat, vanhemmat, rehtori ja kouluhallinto. Opetus on luova prosessi ja paljon muutakin kuin tai ei lainkaan opetussuunnitelman toimeenpanoa, Hellström painotti.

08.02.2017KOPE-koulutus
25.01.2017Uusi peruskoulu - visiotyöpaja
25.01.2017Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen avaa 'Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa' -tilaisuuden
21.12.2016OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukaisen katsaus kulvaan vuoteen
19.11.2016Vuoden 2016 lappilainen opettaja
18.11.2016OAJ:n syysvaltuusto 2916
15.11.2016OAJ:n Luukkainen: Ammattijärjestöjen tultava ulos kuorestaan
31.10.2016OPH:n väistyvä pääjohtaja Aulis Pitkälä YSI:n syysseminaarissa
28.10.2016Kari Uusikylä: Mikä opettajuudessa on ikuista, mikä muuttuu?
05.10.2016OAJ:n vaalivankkurit liikkeelle Maailman opettajien päivänä

Siirry arkistoon »