PISA-tutkimus ei mittaa opetussuunnitelmien toteutumista, vaan opitun tiedon soveltamistaitoja, oppilaiden motivaatiota ja asenteita

PISA (Programme for International Student  Assessement) on kansainvälinen tutkimusohjelma, joka arvioi nuorten osaamista lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden sisältöalueilla. Kyseessä on OECD -maiden yhteinen hanke, jossa keskitytään selvittämään, kuinka 15-vuotiaat nuoret hallitsevat tulevaisuuden yhteiskunnan, työelämän kehityksen ja laadukkaan elämän kannalta keskeisiä tietoja ja taitoja. PISA ei siis mittaa opetussuunnitelman toteutumista, vaan nuorten osaamista elämässä tarvittavien tietojen kannalta.

PISA-ohjelma koostuu kolmen vuoden välein tehtävistä tutkimuksista. Tutkimuksessa on kolme toistuvaa aluetta: äidinkieli, matematiikka ja luonnontieteet. Jokaisessa tutkimuksessa yksi osa-alue vuorollaan on painopisteenä. Kullakin tutkimuskerralla tehtävistä noin 2/3 sijoittuu pääalueelle ja kahdelle muulle sisältöalueelle sijoittuu yhteensä 1/3 tehtävistä.

PISA-tutkimuksen tarkoituksena on tarjota luotettavaa ja vertailtavaa tietoa eri koulutusjärjestelmien tuottamista oppimistuloksista. Tutkimuksessa tarkastellaan koulutuksen tilaa ja tuloksia kansainvälisessä vertailukehyksessä. Suomalaisten sijoitus maiden välisessä vertailussa ei ole pääasia. PISA-tutkimus tuottaa monipuolista tietoa suomalaisen koulutuksen vahvuuksista ja kehittämiskohteista tutkijoiden ja päättäjien käyttöön ja sitä tulisi käyttää Suomen koulutuksen kehittämiseen.  

Tutkimukseen osallistujat ovat OECD-maista ja ns. partnerimaista, ja siihen pyrkii jatkuvasti mukaan lisää uusia maita. Suomi on ollut mukana tutkimuksessa alusta alkaen. Vuonna 2000 osallistui 32 maata, 2003 osallistui 41 maata, 2006 osallistui 57 maata, 2009 osallistui 65 maata, 33 OECD:stä ja muut OECD:n ulkopuolelta. Suomi on säilynyt kärjen tuntumassa, vaikka osallistujamaiden määrä on yli kaksinkertaistunut.

Pisa 2009 -tutkimuksen painopisteenä oli lukutaito

PISA 2009 aloitti arviointitutkimuksen toisen kierroksen. Pääaihealueiden uusi arviointikierros mahdollistaa luotettavien laajojen seuranta-analyysien tekemisen. Toisen kierroksen puitteissa on mahdollista vertailla niitä kansallisia kehitystrendejä, joita eri maissa on lähtenyt liikkeelle kuluneen 10 vuoden aikana sekä tarkastella, ovatko eri maiden ”korjaustoimet” onnistuneet ja johtaneet tulosten paranemiseen. Lukutaidon osalta 2009 PISA-tutkimuksessa oli myös ns. sähköisen lukutaidon osa, joka oli osallistujamaille vapaaehtoinen. Suomi ei osallistunut tähän osioon.

Pisa 2009 -tutkimukseen osallistui n. 500 000 oppilasta. Suomesta mukana oli 203 koulua joista 147 suomenkielistä ja 56 ruotsinkielistä, yhteensä 6415 oppilasta. 

Suomen osalta on hyvä muistaa, että ensimmäisen PISA-tutkimuksen jälkeen Suomessa valmistui 2000 -luvun alussa uusi tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet. Nyt vuonna 2009 mukana olleet suomalaiset oppilaat ovat opiskelleet vähintään yläasteella tämän 2001uudistetun tuntijaon ja vuonna 2004 voimaan tulleiden perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan.

PISA -tutkimuksen kärkimaat ovat olleet Suomen lisäksi pääosin Aasian maita tai vauraita talousalueita (Sanghai, Hongkong).

Taulukko: Suomen sijoittuminen ja pistemäärät eri vuosina. 

Suomen tulokset ovat edelleen hyvät, mutta pistemäärät hiukan laskeneet edellisistä mittauksista.

Pisa 2009 päätutkimusalue on lukutaidon osaaminen, kuten vuoden 2000 Pisa -tutkimuksessakin. Tehtävistä 30 % oli molemmissa mittauksissa samoja. Lukutaidon osaamisessa suomalaisten tyttöjen ja poikien suoritusten ero on OECD maiden suurin ja kasvanut edellisestä arvioinnista. Suomalaisten tyttöjen ja poikien erot lukutaidossa ovat olleet tyttöjen hyväksi 51 pistettä vuonna 2000 ja 55 pistettä vuonna 2009. Pistemäärien ero on varsin suuri ja vastaa noin 1½ vuoden opiskelua.

Lukemisen osaaminen jaetaan taitotasoihin, joista taso 6 on huippuosaaminen (yli 698 pistettä) ja taso 1a erittäin heikko (262 - 334 pistettä) Suomalaisista 76 % saavutti vähintään taitotason 3.  Alle 3 taitotasolla lukutaito ei ole riittävää. Tietoyhteiskunta ja jatko-opinnoissa menestyminen edellyttävät vähintään 3 -taitotason lukutaitoa. Suomalaisista  24 % jää alle 3 tason ja on selkeästi syrjäytymisvaarassa.

Suomalaisten nuorten matematiikan osaaminen on kansainvälisesti vertailtuna erittäin tasaista vuoden 2009 tulosten perusteella. Oppilaiden suoritusten pistemäärän putoaminen ei ole tilastollisesti merkitsevä, kun verrataan vuoteen 2003, jolloin matematiikka oli painopisteenä.

Matematiikassa suomalaiset pojat selviytyivät keskimäärin 3 pistettä paremmin kuin tytöt. Ero tyttöjen ja poikien välillä on pienentynyt verrattuna edellisiin PISA -tutkimuksiin. Matematiikan alhaisimmilla taitotasoilla suomalaisista on vain n. 8 % ja taitotasolla 5-6 suomalaisista n. 20 %, mikä osoittaa, että erinomaisia osaajia on ilahduttavan paljon.

Luonnontieteellinen osaaminen PISA -tutkimuksessa on ollut varsin vakaata. Vaikka pistemäärä putosi edellisestä vuoden 2006 mittauksesta 9 pistettä, Suomi on silti paras OECD maista. Suomessa tytöt saavuttivat luonnontieteessä keskimäärin 15 pistettä paremman tuloksen kuin pojat. Ero on tilastollisesti merkitsevä.

Suomessa ei vielä ole syytä huoleen, mutta tuloksia on syytä tarkastella suhteessa aikaisempiin tuloksiimme ja selvittää syyt muutoksiin

Lähes kaikki koulutuksellista tasa-arvoa ilmaisevat tekijät kertovat hienoisesta tasa-arvon heikentymisestä ja koulun sosiaalinen status näyttää vaikuttavan osaamisen tasoon. Vuonna 2009 koulujen väliset erot olivat Suomessa osallistujamaista pienimpiä, mutta kasvussa jonkin verran verrattuna vuoteen 2000.  Ruotsinkieliset koulut ovat jääneet yhä enemmän jälkeen suomenkielisistä.

Suomalaisten tulokset ovat olleet paitsi korkeatasoisia myös alueellisesti ja varsin tasa-arvoisia. Suomi on myös menestynyt kaikissa mitatuissa aineissa ja tulokset on saatu varsin kohtuullisilla koulutuksen kustannuksilla. Ne osoittavat, että on onnistuttu yhdistämään kansallinen yhdenvertaisuus ja samalla myös erityisen hyvin menestyneiden suuri osuus. Kuitenkin pistemäärien noususuunta näyttää nyt pysähtyneen ja pudotusta on jonkin verran aikaisempaan verrattuna.

Suomalaiset opettajat ovat edelleen tehneet loistava työtä

OAJ:n mielestä uusi PISA -tulos vahvistaa käsitystä suomalaisen opettajan hyvästä ammattitaidosta, osaamisesta ja vastuullisuudesta työssään. Jatkuva menestys on osoitus myös suomalaisen koulutusjärjestelmän toimivuudesta. Merkitystä ei ole sillä monentenako kärjessä kansainvälisesti ollaan, vaan sillä, mikä on kehityksen suunta ja miten tulokset suhteutuvat Suomen aikaisempiin tuloksiin.

Nähtäväksi jää, riittävätkö karsitut voimavarat jatkossakin vastaamaan koulutuksellisen tasa-arvon säilymiseen ja edistämiseen. Vaalien jälkeen ratkaistaan, minkälaisin resurssein maamme koulutuspalveluja lähivuosina kehitetään ja haluavatko päättäjät sitoutua koulutuksen kehittämiseen, jotta tulevina vuosinakin olisimme Pisa -tutkimuksen kärkimaita.

lisätietoa: http://www.minedu.fi/pisa/2009.html?lang=fi

Teksti: Riitta Sarras, erityisasiantuntija, OAJ